Siirry sisältöön
Haku

Luottamusmiehenä toimiminen vuosien saatossa

Ulla Kärki
Luottamusmiestoiminta ja edunvalvonta ovat kehittyneet yhteiskunnallisten muutosten mukana, sanoo pitkän linjan luottamusmies Pekka Liimatainen. 
Pekka Liimatainen siirtyi TEM-hallinnonalan ja TE-toimistojen JUKOlaisen pääluottamusmiehen paikalta eläkkeelle lokakussa 2022. Kuva: Ulla Kärki.

”1940-luvulla virkailijat vielä määrättiin virkoihinsa. Edunvalvonta alkoi 1960-luvulla, jolloin virastoihin alettiin perustaa ammattikunnittain järjestäytyneitä yhdistyksiä. 70- ja 80-luvut olivat huonoja akavalaisille, sillä etujärjestötoiminnassa SAK oli vahva. Palkkapolitiikassa palkkojen kehittyminen ohjautui palkkahaitarin alapäähän”, Pekka Liimatainen kertoo.

Vielä 1980-luvun alkupuolella virkamiehen palkan suuruuden määritteli ikä. Etenemismahdollisuudet olivat heikot. Kehitys meni yleensä virkajärjestelmän mukaan niin, että kun joku eläköityi, virkamiesketju hyppäsi portaan ylöspäin. Vuosikymmen oli virastojen ja laitosten suuruuden aikaa. Samalla Suomessa kansainvälisyys ja lähialueyhteistyö lisääntyivät. 

Pekka Liimatainen työskenteli Turun tiepiirillä, jossa aloitti luottamusmiehenä 1989. ”Virkajärjestelmässä oli heikkoutena henkilökohtaisten palkkojen huono kehitys. Jos työmäärä lisääntyi, tehtiin esitys virkojen perustamiseksi. Esitys meni Tie- ja vesirakennushallitukselle TVH:lle ja sieltä tie- ja liikenneministeriöön. Järjestelmä oli kankea.”  

Aurajoen rannoilta Oodiin ja takaisin. Junasta käsin työskentely tuli Turussa asuvalle Liimataiselle tutuksi vuosien varrella. Kuva: Ulla Kärki

Virkamieslain kokonaisuudistus vuonna 1988 mahdollisti tarkentavat virkaehtosopimukset, jolloin virka-asioista alettiin käydä oikeita neuvotteluita samalla tapaa kuin yksityisellä sektorilla. Määräykset ja anominen jäivät historiaan.

90-luvulla tulivat uudet palkkausjärjestelmät, jotka perustuivat vaativuuteen ja suoriutumiseen.

”Pystyttiin viraston määrärahojen puitteissa maksamaan myös parempia palkkoja ja tehtävänkuva määritteli vaativuusluokan. Mukaan tulivat henkilökohtaiset tulos- ja kehityskeskustelut, joissa palkkaan tuli henkilökohtainen osa vaativuusluokan päälle”, Liimatainen kertoo.

Vuosituhannen vaihde: tulos tai ulos 

Valtion puolella tehtiin paljon saneeraustoimenpiteitä 90-luvulla ja 2000-luvun taitteessa. Taustalla oli yhteiskunnallinen muutos. Markkinat avautuivat. Hallinnon sektoreillakin siirryttiiin markina-liberalistiseen järjestelmään, jossa kilpailutettiin markkinat. Oma tuotanto hävisi ja tilalle tulivat urakoitsijat ja konsultit.

Virastot olivat myös alkaneet kasvaa liikaa. Tehtiin ylilaatua, johon Suomella ei ollut varaa. Toimintamenot olivat liian suuria suhteessa tarvittavaan tulokseen.

”Yhteiskunnan suuri muutos ja virastojen koon kasvu johti siihen, että markkinoita ja töitä alettiin jakaa myös tielaitoksen puolella. Ennen lähes kaikki hoito- kunnossapitotyö tehtiin TVH:n keltaisilla autoilla, nyt ne on annettu markkinoiden tehtäväksi. Tielaitoksessa oli 12 000 työntekijää 1990. Tällä hetkellä ELY-keskuksissä tienpidon työtehtäviä tekee 400 työntekijää.”

Osana tielaitosuudistusta toimeenpantiin raaka sopeuttaminen. Prosessi toteutettiin palvelussuhdeprojekteilla. ”Irtisanotuissa ”punaisen kortin” miehissä ja naisissa oli paljon vanhempia työntekijöitä, jotka olivat opettaneet nuorempia. Nuoremmat sitten joutuivat irtisanomaan heidät. Se oli trauma molemmille osapuolille”, sanoo Liimatainen, joka luottamusmiehenä kävi tuolloin paljon raskaita keskusteluja. 

Isot uudistukset 

Tielaitosuudistusta seurasi ELY-keskusuudistus. ELY-keskukset muodostettiin neljästä isosta virastosta (lääninhallitukset, TE-keskukset, tiepiirit ja ympäristökeskukset) ja uudistus oli valtava. Uusi yhteinen palkkausjärjestelmä ei toiminut. ”Kaikille ei voitu maksaa vaatimustason mukaista palkkaa, koska siihen ei ollut rahaa. Siirtymäkauden vähennys kesti 10 vuotta, tosin pienentyen tulopoliittisten kierrosten myötä.”

Vasta 2014 astui voimaan laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa. Aluehallintouudistusta seuranneissa ELY-keskusten YT-neuvotteluissa 2014-2015 menettelytavat olivat jo olemassa ja neuvottelutoiminnalla saatiin yli puolitettua henkilöstövähennykset. 

Sen sijaan SOTE/MAKU-uudistukset jäivät toteutumatta ja johtivat yhdessä silloisen pääministerin Juha Sipilän eroon.

Pekka Liimatainen siirtyi 2010 ELY-keskusten päätoimiseksi pääluottamusmieheksi. 2014 hänestä tuli TEM-hallinnonalan ja TE-toimistojen päätoiminen pääluottamusmies. 

Jälleen uuden edessä

Nyt ollaan koronan jälkeisessä tilanteessa, jossa etätyötä tehdään usein ilman ylityömääräystä normaalin työajan ulkopuolella. 

”Työtä tehdään nyt myös keittiönpöydän ääressä huonossa asennossa, tilanpuutteessa jopa saunassa. Kun työtä tehdään kotona, työnantajan kustannukset siirtyvät työntekijän maksettaviksi.” 

”Asiantuntijatyö muuttuu pilkkomisen, yhteisöllisyyden ja pohdinnan katoamisen jälkeen yksilön puurtamiseksi. Onko julkisella yhteisöllä varaa menettää luovuus kansalaisten palvelussa ja miten käy virkamieshallintoperiaatteen? Entä virkailijan asiantuntijana?” Liimatainen miettii.

Käsillä on taas uusi tilanne, johon ei ole lainsäädäntöä ja jonka käytäntöjä vasta neuvotellaan. 

Muita artikkeleita samassa kategoriassa

Luottamustoimessa

Viestintä on keskeinen osa lakkopäällikön työtä

23.02.2022 Varpu Taarna ja Petri Toiviainen