Hyppää sisältöön

Elinvoimakeskukset ja KEHA-keskus käynnistivät massiiviset yt-neuvottelut 9.3.2026

Työnantajapuoli ilmoitti 26.2.2026, että elinvoimakeskuksissa ja KEHA keskuksessa käynnistetään valtakunnalliset yhteistoimintaneuvottelut, koska virastojen talouden sopeuttamistarve edellyttää työnantajan käsityksen mukaan merkittäviä henkilöstövähennyksiä. Arvion mukaan toiminnan sopeuttaminen voi tarkoittaa enintään 296 henkilötyövuoden vähentämistä. Elinvoimakeskuksissa ja KEHA keskuksessa työskentelee noin 2.600 henkilöä, joista 2.100 toimintamenoilla palkattuja. Uusi virastokokonaisuus aloitti toimintansa valtion aluehallintouudistuksen yhteydessä 1.1.2026.

Keha-keskus toteuttaa valtakunnallisia palveluita liittyen muun muassa työvoiman liikkuvuuden, maahanmuuton, työttömyysturvan ja kotoutumisen hallintoon. Elinvoimakeskukset hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Elinvoimakeskuksilla on päätoimipaikka tai toimipaikka kaikissa maakunnissa.

– On oikeastaan aika irvokasta tehdä tällainen muutos vain kaksi kuukautta uuden viraston aloittamisen jälkeen, arvostelee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön valtiosektorin neuvottelupäällikkö Minna Salminen.

– Henkilöstölle tämä aiheuttaa huolta, mikä ei edesauta jaksamista eikä uuden viraston toiminnan vahvistamista. Tavoite vähentää jopa 296 työntekijää 2 100:sta on henkilöstölle lamauttava tieto.

– Pahimmillaan saattaa lähteä lähes kolmesataa työpaikkaa eri puolilta maata tilanteessa, jossa jo valmiiksi kynnämme korkeakoulutettujen osalta 1990-luvun lamaa syvemmissä työttömyysluvuissa. Palvelut myös heikentyisivät kaikkialla Suomessa, Salminen arvioi.

Vuoden alussa perustetuille kymmenelle elinvoimakeskukselle irtisanomisuutinen on yllätys, vaikka säästötavoitteista on tiedetty. Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema selvitys Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen eli Keha-keskuksen tehtävistä ja niiden mahdollisesta lakkauttamisesta lisää epätietoisuutta virastossa.

JUKO muistuttaa valtion virkamieslain ja yhteistoimintalain periaatteista, jotka edellyttävät, että työnantaja huolehtii virkamiesten asemasta muutostilanteissa.

– Valtion yhteistoimintalain mukaisen menettelyn tarkoituksena on, että työnantaja ja henkilöstön edustajat etsivät yhdessä ratkaisuja lieventämään henkilöstövaikutuksia. Valtiolla on myös hyvät muutosturvaperiaatteet, joita noudattamalla muutos tulee olemaan henkilöstölle hivenen helpompi, Salminen sanoo.

Neuvottelujen ensimmäinen vaihe alkoi 9.3.2026. JUKO-liitot ovat akavalaisia ja jukolaiset luottamusmiehet edustavat työpaikallasi kaikkien JUKOn liittojen jäseniä.

Artikkeli on muokattu versio alun perin neuvottelujärjestö JUKOn kotisivuilla 26.2.2.2026 osoitteessa www.juko.fi julkaistusta uutisesta.