Jonne Rinne: ostovoiman parantaminen on tärkein neuvottelutavoite

Valtion ves-neuvottelut eivät koskaan ole olleet aivan helppoja, mutta ensi talvena haasteita on ehkä tavallistakin enemmän. Jonne Rinne, JUKOn valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja ja yksi valtiosektorin neuvottelijoista, toteaa, että useat valtiosektorin organisaatiot ovat joutuneet yt-neuvottelujen kouriin, ja jäsenten huoli tulevaisuudesta on ymmärrettävä. Samalla elinkustannukset ovat nousseet tavalla, joka tekee arjen pyörittämisestä hyvin haasteellista myös monille JUKOn jäsenliittojen jäsenille. Siksi neuvotteluissa on tärkeää taata valtiolla arvokasta työtä tekevien ammattilaisten ostovoiman positiivinen kehitys. 

Kysyimme Jonne Rinteen ajatuksia tulevista ves-neuvotteluista.

Millä mielellä odotat alkavaa ves-neuvottelukierrosta? 

Jokainen neuvottelukierros on omalla tavallaan haasteellinen. Työnantajapuoli katsoo ajankohdasta riippumatta, että juuri silloin on huono hetki korottaa palkkoja. Työntekijäpuoli taasen katsoo, että palkkatasoa tulee korottaa ja muita työsuhteen ehtoja parantaa. Erityisen huolissani olen siitä, että maamme hallitus on päättänyt leikata valtiosektorin virastojen rahoitusta merkittävästi. Tämä on johtanut yt-neuvotteluihin ja tulee johtamaan työntekijöiden lomautuksiin ja irtisanomisiin. Vaikuttavuusarviota ei kuitenkaan ole tehty, eikä päätöksiä siitä, mitä virkatehtäviä jätetään resurssien vähentyessä tekemättä. Samoja tehtäviä tehdään tulevaisuudessa entistä pienemmällä työntekijäjoukolla. 

Vaikka parempi palkka ei estä työkuorman alle uupumista, se kuitenkin osoittaa, että henkilöstön työpanokselle annetaan aitoa arvoa. Myös virka- ja työsuhteiden ehtoja on parannettava, jotta valtiotyönantaja pystyy houkuttelemaan riveihinsä uusia työntekijöitä, vaikka työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Toisaalta palkkauksen ja palvelussuhteen ehtojen on oltava kunnossa, jotta rivissä olevat jatkavat työskentelyä valtiolla eivätkä vaihda esimerkiksi yksityiselle sektorille.

Miten JUKOssa ja jäsenliitoissa varaudutaan neuvotteluihin?

JUKOn valtion neuvottelukunta on siirtynyt viime vuosina entistä suunnitelmallisempaan tavoitteiden asetteluun ja niiden saavuttamisen seurantaan. Palkankorotusten ohella myös muita virka- ja työsuhteen ehtoja on saatu parannettua. Tästä yksi esimerkki on perhevapaauudistus, jonka avaajana toimi juuri valtiosektori. 

Tavoitteita kootaan neuvottelukunnan seminaareissa kahdesti vuodessa. Alustavista neuvottelutavoitteista päätetään sen jälkeen, kun yleiskuva on täsmentynyt muiden pääsopijajärjestöjen eli PRO:n ja JHL:n neuvottelijoiden kanssa. 

Valtion neuvottelukunta päättää tavoitteista jäsenliittoja kuultuaan, joten kaikilla liitoilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mistä palvelussuhteen ehtojen parantamisista ryhdymme kullakin neuvottelukierroksella neuvottelemaan. Tavoitteiden asettaminen ja niistä päättäminen on avoin ja jatkuva prosessi, johon neuvottelukunnan jäsenet kytketään tiiviisti mukaan.

Mitkä ovat mielestäsi tärkeitä asioita ensi talven neuvotteluissa?

Palkansaajien, myös valtion virkamiesten ja työntekijöiden, ostovoima on ollut viime vuosina koetuksella. Vaikka palkankorotuksia on tullut ja palvelussuhteen ehtoihin on saatu parannuksia, ovat korkeat korot sekä pikavauhtia laukannut inflaatio kurittaneet jäsentemme kukkaroita. Siksi ostovoimaa parantava ratkaisu on ensisijainen neuvottelutavoite. 

Myös työnantaja tuo pöytään omia tavoitteitaan, jotka ovat henkilöstön näkökulmasta heikennyksiä työsuhteen ehtoihin. Virka- ja työsuhteen ehdot ovat kuitenkin keskeinen kilpailutekijä: palvelussuhteen ehtoja on kehitettävä ja modernisoitava kurjistamisen sijaan. 

Neuvottelutoiminnan tulee elää ajassa, ja koronanjälkeisenä aikana on tärkeää huomioida paikkariippumaton työ sekä se, että työtä tehdään myös matkustamisen aikana. Kaikki tehty työ pitää lukea työajaksi, enkä henkilökohtaisesti ymmärrä, miksei tämä voisi olla myös työnantajan etu. Tärkeintä lienee se, että työt tehdään ajallaan, viranhoidon edellyttämällä tarkkuudella ja virkavastuulla riippumatta siitä, missä on työn tekopaikka. Ja tehdystä työstä tulee maksaa palkka.

Mihin jukolaisen valtion väen on syytä varautua ves-neuvottelujen aikana?

Ymmärrän, että useilla on huoli käynnissä olevien lainsäädäntöhankkeiden vaikutuksista palvelussuhteen ehtoihin. Paljon on ollut puhetta ns. vientivetoisesta mallista, vaikka jukolaisina edunvalvojina emme tällaista termiä tunnista tai tunnusta. Neuvottelupöytien pitää olla itsenäisiä, ja sopimuksen on synnyttävä neuvotteluosapuolien omista tavoitteista. Nyt vaikuttaa siltä, että neuvotteluihin halutaan puuttua neuvottelupöydän ulkopuolelta. 

JUKOn edustajina tulemme tekemään kaikkemme, jotta valtiolle saadaan työntekijöiden näkökulmasta paras mahdollinen ratkaisu tilanteessa kuin tilanteessa. Olemme päässeet sopimukseen sekä koronan keskellä että esimerkiksi neljä päivää sen jälkeen, kun laajamittaiset sotatoimet Ukrainassa käynnistyivät keväällä 2022. Menestyäksemme meidän on tehtävä kovasti töitä, mutta tätä työtä tehdään yhdessä. Mitä tiiviimpänä ja yhtenäisempänä joukkona seisomme neuvottelijoiden ja valitsemiemme tavoitteiden takana, sitä paremmat edellytykset meillä on menestyä tälläkin neuvottelukierroksella. 

Kaikkeen pitää kuitenkin varautua, sillä neuvottelukierros tulee olemaan vaikea. JUKOn keskuslakkotoimikunta tekee työtä järjestövalmiuden ylläpitämiseksi ja tarvittaessa sen kohottamiseksi. Työtaistelutoimet eivät missään nimessä ole itsetarkoitus, mutta ne kuuluvat työkalupakkiin ja niihin on oltava valmius. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että jukolaiset seuraavat aktiivisesti sekä JUKOn että oman liittonsa viestintäkanavia. Kerromme neuvotteluista aina sen, mikä neuvotteluja tai tavoitteita vaarantamatta on mahdollista.