ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen pääluottamusmies Anni Panula-Ontto-Suuronen on ollut mukana uudistuksessa JUKO ry:n nimeämänä henkilöstön edustajana. Hän on ollut jäsen uudistuksen hankeryhmässä, toimeenpanoryhmässä sekä tiedolla johtamisen ryhmässä.
”Olen ollut aiemmin henkilöstön roolissa kokemassa useita hallinnon uudistuksia ja niiden vaikutuksia. Minulla on lisäksi työkokemusta useammasta elinvoimakeskuksiin siirrettävistä tehtävistä, joten uudistuksen suunnittelussa on ollut helppo seurata asioiden etenemistä myös substanssin ymmärtämisen näkökulmasta”, Panula-Ontto-Suuronen kertoo.
Mahdollisimman pehmeä siirtymä
Anni Panula-Ontto-Suuronen toivoo, että hänen kokemuksensa luottamusmiehenä on hyödyttänyt prosessissa ainakin niin, että henkilöstön siirtymä uuteen virastoon tulee olemaan mahdollisimman pehmeä.
Tehtävässä on tarvittu uskallusta tuoda rakentavasti esiin myös asioita joita ei ehkä haluttaisi tunnistaa tai tunnustaa, kuten henkilöstön ilmapiirikyselyn keskiarvon lasku tai työhön liittyvän matkustamisen kulujen ja ajan korvaaminen.
”Hankalinta koko hankkeessa lienee siirtymä 15 itsenäisestä ELY-keskuksesta kymmeneen Elinvoimakeskukseen. Toimipaikkojen määrä muuttuu ja on epävarmuutta etätyömahdollisuuden jatkamisesta. Myös tutuksi tulleiden esimiesten ja johdon vaihtuminen voi lisätä henkilöstön epävarmuutta. Tehtävien muuttuminen ja kapeutuminen on noussut esiin henkilöstöstä toistuvasti”, Panula-Ontto-Suuronen kertoo.
”Tässä aluehallintouudistuksessa jaetaan tehtävät uudelleen. On mahdollista että matka viranomaisyhteistyön näkökulmasta luvitus- ja valvontatehtävistä elinvoiman kehittämiseen kasvaa.”
Panula-Ontto-Suurosesta on ollut mielenkiintoista nähdä, miten hanketoimisto on pystynyt lyhyessä ajassa saamaan aikaan yli kahden tuhannen tehtävän kokoamisen kymmeneen virastoon, kun samaan aikaan merkittävä määrä tehtäviä siirtyy muualle. Mukana ollessa on myös saanut havainnoida toimintatapaa miten eri ministeriöt toimivat yhdessä, vaikka kaikilla on omat sisältötavoitteensa.
Tavoitteena aluehallinnon kehittämis- ja rahoitustoiminnan vahvistaminen
Elinvoimakeskusten perustaminen on osa Petteri Orpon hallitusohjelmaan kuuluvaa valtion aluehallinnon uudistusta, jolla turvataan kattavat aluehallinnon palvelut koko Suomessa. Tavoitteena on valtion aluehallinnon kehittämis- ja rahoitustoiminnan vahvistaminen sekä Elinvoimakeskuksissa että alueellisessa kumppanuusyhteistyössä.
Valtakunnallisen Lupa- ja valvontaviraston perustamisen tavoitteena on sujuvoittaa kansalaisten ja elinkeinojen lupapalveluita ja valvontaa.
Muutokset koskevat erityisesti ELY-keskuksen ympäristövastuualueita, joista valtaosa siirtyy Lupa- ja valvontavirastoon. Elinvoimakeskuksiin jäävät ympäristötehtävistä erilaiset edistämistehtävät.
Nimensä mukaisesti Elinvoimakeskukset edistävät osaltaan alueiden elinvoimaa. Lisäksi niillä voi olla oman toimialueensa ulkopuolisia valtakunnallisia tai muulla toimialueella hoidettavia keskitettyjä tehtäviä, kuten vesitalouteen tai teiden ja kulttuurisesti arvokkaiden kohteiden hoitoon liittyviä tehtäviä.
Ensi vuoden alusta Anni Panula-Ontto-Suuronen itse siirtyy Lupa- ja valvontavirastoon taustavirkansa mukana. Elinvoimakeskuksiin jääville luottamusmiehille on sovittu vuoden 2026 puolella kolmen kuukauden jatkokaudesta, jolloin valmistellaan luottamusmiesvaalit ja valitaan luottamusmiehet uusiin virastoihin.
Elinvoimakeskukset huolehtivat monipuolisista tehtävistä, jotka liittyvät esimerkiksi elinkeinoihin ja yrittäjyyteen, työvoiman osaamiseen, kulttuuriin, maahanmuuttoon ja kotoutumiseen, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, liikenteeseen, luonnon monimuotoisuuden ja vesien hyvän tilan edistämiseen, kalatalouteen sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toimeenpanoon ja Euroopan maatalouden tukirahaston tehtäviin.
Elinvoimakeskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä Ruokavirasto ja Väylävirasto.