Mitä aluehallinnon uudistuksessa tapahtuu ja milloin?

Hallitusohjelmassa linjatussa aluehallinnon uudistuksessa valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä kootaan uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon (LVV). Samalla muodostetaan uudet alueelliset Elinvoimakeskukset (EVK). Uudistus kattaa yhdeksän hallinnonalan tehtäviä ja koskee 23 virastoa sekä 4 600 työntekijää. Uudet virastot aloittavat toimintansa vuonna 2026. 

Nykyiset kuusi aluehallintovirastoa (AVI), 15 Elinvoima-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY) sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira lakkaavat. AVIen, Valviran ja suurin osa ELY-keskusten ympäristövastuualueen henkilöstöstä siirtyvät LVV:n henkilöstöksi. Elinkeino- ja liikennevastuualueen tehtävät sekä loput Y-vastuualueen edistämistehtävät ja projektit siirtyvät EVK:hon. Kilpailu- ja kuluttajavalvonnan tehtävät siirtyvät AVIsta Kilpailu- ja kuluttajavirastoon, Maa- ja metsätalousministeriön toimialan ympäristöterveydenhuollon tehtävät siirtyvät Ruokavirastoon. Julkisen henkilöliikenteen tehtävät siirtyvät ELYistä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin. 

Mikä muuttuu?

Suurin muutos koskee ELYjen ympäristövastuualueen tehtäviä, joissa työtekijän tehtävistä osa siirtyy Lupa- ja valvontaviraston puolelle ja osa Elinvoimakeskusten puolelle. Näin käy esimerkiksi luonnonsuojelun ja vesitalouden tehtävissä. Työntekijä itse siirtyy sinne, minne yli puolet hänen tehtävistään siirtyy. Muutoin uudistuksessa työntekijät siirtyvät tehtävineen.

Lisäksi virastojen toimialueet muuttuvat. 

Jatkossa Lupa- ja valvontavirasto toimii valtakunnallisesti. Tarkoituksena on sujuvoittaa lupa- ja valvontaprosesseja ja tehdä niistä yhtenäisiä koko maassa. Valtakunnallinen toimivalta tulee muuttamaan käytänteitä, sillä virasto jakaantuu jatkossa toimialaosastoihin tehtävien mukaan, ei maantieteellisillä perusteilla. Yksittäisellä toimialaosastolla voi olla myös alueellisia toimintayksiköitä niissä tehtävissä, jotka vaativat alueellista tuntemusta. Toimipaikat tulevat sijaitsemaan pääsääntöisesti viidellä hyvinvointialueiden yhteistyöalueella. 

Elinvoimakeskusten puolella toimivalta on alueellista tai keskitettyä. Viisi ELY-keskusta tulee jäämään ilman päätoimipaikkaa ja ne liitetään suurempiin alueisiin, esimerkiksi Itä-Suomessa kolmesta ELY-keskuksesta tulee yksi EVK. 

Mitä tapahtuu juuri nyt?

Lainsäädäntö on ollut kesän lausuntokierroksella, lausuntoja tuli määräaikana yhteensä 203. Nyt on siirrytty toimeenpanovaiheeseen ja hankkeet etenevät omassa tahdissaan Lupa- ja valvontavirasto edellä.  

LVV:ta koskeva hanke on jakautunut koordinoiviin ryhmiin ja niiden alaisiin substanssiryhmiin. Mukana on useiden eri AVIen, Valviran ja ELY-Y-vastuualueiden virkamiehiä sekä luottamusmiehiä. EVK:n osalta korostuu alueellinen valmistelu, jota uudet yhdistyvät alueet tekevät yhdessä. 

Minna Luotonen on mukana LVV:n hankkeessa, Anni Panula-Ontto-Suuronen molemmissa, sillä ELY-keskusten työntekijöitä siirtyy sekä LVV:n että EVK:n henkilöstöön.  

Miten henkilöstö voi vaikuttaa?

Anni: EVK-hankeen toimeenpano on vasta alkamassa. Olemme saaneet nimetä edustajamme kaikkiin työryhmiin EVK:n osalta. Ensimmäinen henkilöstöinfokin on jo pidetty.

LVV-hankkeessa on myös ollut henkilöstöinfoja ELYistä ja KEHAsta siirtyville, mutta osallistavaan henkilöstön osallistumiseen ei ole tavoitteista huolimatta päästy.

Minna: Tavallisen rivivirkamiehen vaikuttamismahdollisuudet LVV-hankkeessa ovat tosiaan melko vähäiset. Jollei kuulu mihinkään ryhmään, missä uudistusta valmistellaan, on sen tiedon varassa, mitä hankkeesta kerrotaan, tai mitä siitä puhutaan. Henkilöstöinfoja järjestetään kvartaaleittain ja lisäksi järjestetään kyselyitä, joissa kartoitetaan muun muassa henkilöstön tuntemuksia. 

Anni: Lisäksi hankkeisiin on nimetty yhteinen poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä yhteistoimintalain vaatimuksesta, kun hanke koskee useita hallinnonaloja. Yhteistoimintaelin käsittelee uudistuksen yhteydessä valtion virastosta toiseen siirtyvää henkilöstöä koskevia asioita ennen kuin niitä käsitellään lainsäädäntöhankkeen valmisteluryhmässä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat tehtäväsiirrot, henkilöstön asemaan vaikuttavat määräykset, uudelleenorganisoinnit tai kehittämistoimenpiteet. 

Molempien hankkeiden materiaaleja on henkilöstön luettavissa esimerkiksi intrassa. Kysymyksiä ja mahdollisia huolenaiheita voi lisäksi esittää luottamusmiehille, esihenkilöille tai vastaamalla hankkeiden kyselyihin. Toivottavasti henkilöstön näkemykset kantautuvat riittävästi hankkeeseen asti. 

Mistä olette saaneet eniten kysymyksiä henkilöstöltä? 

Minna: Eniten huolettaa tiukka taloustilanne. Valtiontalouden säästöt asettavat hankeen kummalliseen tilanteeseen, sillä uuden Lupa- ja valvontaviraston tarkoituksena ei ole säästäminen vaan palveluiden sujuvoittaminen. Nyt kuitenkin valtiontalouden säästöt kohdentuvat yhdistyviin virastoihin ja ne hankaloittavat paitsi substanssitoimintaa, myös hanketta itseään.

Anni: Kysymyksiä on laidasta laitaan: missä teen töitä, siirrynkö EVK:hon vai LVV:hen? Joudunko muuttamaan, kun alueita yhdistyy? Säilyykö palkka? Muuttuuko tehtävät?

Mikä teitä mietityttää eniten? 

Anni: Uudistuksen lainsäädäntö on laadittu kovin tiukassa aikataulussa ja sen hyvään toimeenpanoon virastokentässä voi olla liian vähän aikaa. Tulevatko aluehallinnon jatkuvat muutokset heikentämään alueiden pitkäjänteistä kehittämistä ja vähentävätkö ne valtion työpaikkojen määrää alueilla edelleen?

Minna: Eniten huolettaa henkilöstön jaksaminen. Tiukka taloustilannekin kuormittaa. Mietin myös, miten nykyiset virastot saavat säästövelvoitteensa hoidettua siten, ettei uuteen virastoon mentäessä ensimmäisenä aloiteta yt-neuvotteluita. Huolena on myös eri alueiden osaamisen vähentyminen, kun jatkossa esimerkiksi Lapin asioita voidaan ratkaista Etelä-Suomesta käsin, olosuhteita tuntematta.

Mitä odotatte uudistukselta? 

Minna: Osaavaa johtamista, jossa huomioidaan hyvä henkilöstöpolitiikka. Ylipäätään odotan niiden tavoitteiden saavuttamista, mitkä hankkeelle on asetettu.