Mikä on virastoerän suuruus ja milloin se maksetaan?
Vuoden 2026 virastoerä maksetaan 1.10. lukien, ja sen suuruus on lähtökohtaisesti 0,90 prosenttia palkkasummasta. Virastoerän ja 1.10. maksettavan 2,10 prosentin suuruisen yleiskorotuksen suhdetta voidaan muuttaa sopimusalakohtaisesti siten, että virastoerä on suuruudeltaan enintään 1,90 prosenttia. Siten jos virastoerä on 1,90 prosenttia, yleiskorotus pienenee 1,10 prosenttiin. Valtion sopimusratkaisussa on nyt toisen kerran tällainen joustava virastoerä.
Mihin virastoerä kohdennetaan?
Virastoerän pääasiallinen tarkoitus on kehittää palkkausjärjestelmiä (vpj). Näin tavoitellaan valtionhallinnon tuloksellisuuden parantamista, osaavan henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistamista sekä naisten ja miesten välisen palkkatasa-arvoa edistämistä.
Sopimuskirjauksen ja Valtionvarainministeriön neuvottelumääräysten mukaan erä suunnataan ensisijaisesti rakenteellisiin muutoksiin, kuten tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan perusteiden ja taulukoiden uudistamiseen sekä vaativuus- ja suoritusarviointijärjestelmien kehittämiseen (esimerkiksi kriteerit tai painoarvot). Tällöin palkkausjärjestelmän yleinen kannustavuus tulee säilyttää.
Rakenteellisia muutoksia voivat olla esimerkiksi vaativuustasojen porrastusten muuttaminen tai ryhmien siirtäminen vaativuustasolta toiselle. Muutoksilla voidaan tavoitetta palkanosien reagointikyvyn parantaminen koskien vaativuus- ja suoritustasomuutoksia. Yksittäisten henkilöiden palkantarkistuksia (eli ns. kuoppakorotuksia) ei pidetä rakenteellisina muutoksina eli kuoppien täyttöön virastoerää ei saa käyttää.
Osassa aikaisempien vuosien virastoeräratkaisuja on alustavasti tai aikeena kirjattu myös, miten tulevia eriä suunnataan. Nämä kirjaukset on syytä ottaa huomioon nyt virastoeräneuvotteluissa. Useampien virastoerien suunnitelmallisella käytöllä voidaan palkkausjärjestelmää kehittää pitkäjänteisesti.
Voiko virastoerää käyttää muuhun?
VM:n ohjeiden mukaan virastoerä voidaan kohdentaa myös tulospalkkiojärjestelmien rahoitukseen. Organisaatiomuutoksissa ja ns. fuusiovirastoissa voidaan virastoerää käyttää palkkausjärjestelmän rahoittamiseen. Samoin tietyillä hallinnonaloilla (esimerkiksi Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos) voi olla tarpeita virastoerän avulla kehittää omia tarkentavia virkaehtosopimuksia.
Tehtävin vaativuuden arvioinnissa voidaan virastoerällä edistää ns. tasokuvausten käyttöönottoa. Tasokuvausten käyttöönottamisen ensisijainen tarkoitus on ohjeiden mukaan tukea ja helpottaa vaativuuden arviointityötä, mutta ei muuttaa viraston palkkapolitiikkaa.
Neuvotteluissa sovitaan, miten erä käytetään ja miten muutokset vaikuttavat palkkoihin. Jos vaativuustasot muuttuvat, tarkastellaan myös vaikutuksia henkilökohtaiseen palkanosaan. Näistä tehdään asianmukaiset pöytäkirjat ja tarvittaessa muutokset tehdään virka- ja työehtosopimuksiin.
Miten virastoeräneuvottelut etenevät ja mitä tapahtuu, jos sopimusta ei synny?
Virastoeräneuvotteluita on virastoissa jo aloitettu tai ne on syytä aloittaa viimeistään tammikuussa 2026, sillä ne on käytävä 31.5. mennessä. Tätä määräaikaa voidaan siirtää enintään kahdella kuukaudella, mutta siirto ei muuta korotusten toteuttamisaikaa.
Valmistelussa on huomioitava henkilöstöjärjestöjen edustajien mahdollisuudet saada ajantasaiset palkkatiedot ja tarkasteltava tasa-arvovaikutukset. Ohjeiden mukaan virastotason sopimuksia ei saa tehdä niin, että ne aiheuttavat valtiolle lisäkustannuksia.
Virastoerän jakamisesta virastossa tulee käydä aidot neuvottelut. Jos sopimusta virastoerän jakamisesta ei synny määräaikaan mennessä, virastoerä toteutetaan yleiskorotuksena. Tällöin palkkoja korotetaan ns. yleiskorotusperälautaratkaisulla yhteensä 3 prosenttia. Virastossa voidaan myös päätyä ratkaisuun, jossa virastoerä käytetään kokonaan niin, että virastossa maksetaan yhteensä 3 %:n yleiskorotus.
Kuka neuvottelee virastossa virastoerästä?
Virastoerän toteuttamisesta neuvotellaan virastotasolla työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen (JUKO, Pro ja JHL) kesken. Neuvotteluissa jukolaisia edustaa viraston pääluottamusmies.
Pia Hiltunen
Työehtoasiantuntija
Tekniikan akateemiset TEK