Siirry sisältöön
Haku

Miten palkkausjärjestelmää sovelletaan työpaikallasi?

Harri Westerlund
Kuva: Annamari Ahtiainen.

Valtion työmarkkinalaitos järjesti yhdessä palkansaajien pääsopijajärjestöjen kanssa lokakuussa tilaisuuden, jossa pohdittiin palkkausjärjestelmien kehittämistä ja toimivuutta. TEAMS-tilaisuuteen osallistui yli 400 henkilöä, jotka olivat henkilöstöalan ammattilaisia ja henkilöstön edustajia. Virastoissa on lähtökohtaisesti hyvä yhteistoiminta työnantajan ja palkansaajapuolen edustajien kesken. Ilmapiiri kehittämiselle ja toimivuuden parantamiselle on siis hyvä.

Osapuolten yhteinen tahto on, että palkkausjärjestelmä toimisi palkitsevammin, selkeämmin ja muutokset tapahtuisivat nopeammin. Varmuutta ei ole, onko osaaminen esihenkilöillä ja työntekijöillä riittävää. Toisaalta järjestelmän toimivuuden varmistamiseen kaivataan lisää resursseja. 

Järjestelmäosaamista ja palkkatietämystä olisi helpointa kasvattaa säännöllisellä koulutuksella ja selkeällä ohjeistuksella. Jokaisen työntekijän pitää ymmärtää, mistä palkka muodostuu ja miten siihen voi vaikuttaa. Vastaavasti on oltava jokaisen tiedossa, mitä osaamista ja kokemusta on työssään kehitettävä, jotta voi edetä urallaan vaativampiin tehtäviin. Muuten järjestelmää ei koeta oikeudenmukaiseksi. 

Suoriutumisen arviointi on koettu usealla työpaikalla haastavaksi. Onnistumista helpottaisi vuosittainen esihenkilöiden ja työntekijöiden kouluttaminen. Arviointikäytännön pitää olla eri yksiköissä yhdenvertaista, ja henkilöä pitää arvioida objektiivisesti kunkin työntekijän tehtävänkuvauksen perusteella. 

Miten muutokset vaikuttavat?

Valtiohallinnon tuottavuusohjelmat säästöpyrkimyksineen aiheuttavat muutoksia henkilöstön tehtäviin. Henkilöstön määrän vähentäminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että samoja tehtäviä tehtäisiin vain pienemmällä määrällä henkilöstöä. Muutos johtaa usein siihen, että hierarkiaa ja organisaatiota muutetaan ja vastuita jaetaan uudestaan. Tehtäväkentät laajentuvat, ja henkilö saattaa vastata jatkossa useammasta toiminnosta.

Organisaatiomuutokset on käsiteltävä yhteistoimintaelimissä yhteistoimintalain mukaisesti. Yhden yksikön muutokset voivat vaikuttaa muiden yksiköiden toimintaan. Mahdollisia työjärjestyksiä tarkistetaan muuttuneiden tehtävien ja vastuiden mukaisesti. Muutokset valuvat yksittäisiin tehtävänkuvauksiin, jotka esihenkilö ja työntekijä päivittävät yhdessä. Muuttunut tehtävänkuvaus on aina mahdollista vaatia arvioitavaksi. Vaatimuksen voi tehdä työntekijä tai häntä edustava luottamusmies, jos esihenkilö ei sitä tee. 

Muuttunut tehtävänkuvaus käsitellään arviointiryhmässä, jossa on henkilöstöjärjestöjen edustus. Muuttunutta tehtävää pyritään arvioimaan mahdollisimman objektiivisesti. Helpoin tapa on usein verrata sitä organisaation muihin samantyyppisiin tehtäviin. Jos arviointiryhmän käytössä on ajantasaiset vaativuustasojen kuvaukset, arviointi helpottuu. 

Pidä huolta oman tehtävänkuvauksesi ajantasaisuudesta. Tehtävien muuttuessa ole tarvittaessa yhteydessä luottamusmieheesi. Hän auttaa epäselvissä tilanteissa.

Tiedä oikeutesi:

Jokaisella virkamiehellä ja työntekijällä on oikeus vuosittaisten kehityskeskustelujen käymiseen osana hyvää johtamista ja esimiestyötä. (Valtion virka- ja työehdot 2023–2025, allekirjoittamispöytäkirja, 1 § Kehityskeskustelut)

1. Tarkasta, että tehtävänkuvauksesi on ajan tasalla. 

2. Muutoksia on verrattava alkuperäiseen tehtävänkuvaukseen, jotta tehtävä ei muutu pikkuhiljaa ilman vaativuuden arviointia ja mahdollista luokan parantumista.

3. Henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi pyytää tehtävän uudelleen arvioimista. Vaativuustasoihin ottaa tarvittaessa kantaa viraston palkkajärjestelmän arviointiryhmä, jossa on sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edustus.

4. Arviointimenettelyssä arvioidaan uusi tai muuttunut tehtävä. Ensimmäisessä vaiheessa henkilö tarkastelee vaativuutta esihenkilönsä kanssa arviointikeskustelussa.

5. Uuden tehtävän osalta työnantaja tekee alustavan arvion tehtävän suoriutumistasosta. Sitä tarkastellaan yleensä 6 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta esihenkilön ja työntekijän välillä.

6. Valmistaudu henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiin etukäteen. Miten olet tehnyt työnkuvauksen mukaiset tehtäväsi ja muut asetetut tavoitteet?

7. Tehtävän vaativuuden tai suoritusarvioinnin tuloksen muuttuessa luottamusmies tukee sinua oikeellisuuden varmistamisessa. 

Harri Westerlund

Erityisasiantuntija

Tradenomit

Muita artikkeleita samassa kategoriassa

Neuvottelutoiminta

Jonne Rinne: ostovoiman parantaminen on tärkein neuvottelutavoite

5.12.2024 Sari Wiid
Neuvottelutoiminta

Mitä aluehallinnon uudistuksessa tapahtuu ja milloin?

7.10.2024 Heidi Tomperi
Neuvottelutoiminta

Neuvottelijat tarvitsevat tuekseen työtaisteluvalmiuden – tule mukaan toimimaan!

7.10.2024 Annamari Jokinen ja Petri Toiviainen