Eduskunnan apulaisoikeusasiamies otti marraskuussa 2025 kantaa tapaukseen, jossa virkasuhteiselle kaupunginarkkitehdille oli annettu varoitus. Varoituksen pääperusteena oli kaupunginarkkitehdin Yleisradiolle antama haastattelu, jossa hän kritisoi kaupunginvaltuuston hyväksymää asemakaavaa ja sen valmisteluprosessia.
Kaupungin mukaan kaupunginarkkitehti oli vastoin työnantajan määräyksiä viestinyt itsenäisesti medialle siten, että kuntalaisten, elinkeinoelämän ja päättäjien luottamus häneen tai hänen edustamaansa kaupunkiin oli vaarantunut.
Lisäksi kantelija oli varoituksen mukaan viestinyt työryhmissä sekä ulkopuolisen tahojen kanssa asioidessa työnantajan linjasta poikkeavasti siten, että se oli vaarantanut kaupungin toiminnan luotettavuuden.
Kunnan viranhaltijalle voidaan antaa kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijalain mukaan varoitus, mikäli hän on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä. Yleensä virkasuhteen irtisanominen on mahdollista vain, mikäli viranhaltijaa on ensin varoitettu ja sama menettely toistuu sen jälkeen. Kunnan viranhaltijalle annettua varoitusta ei itsessään voi riitauttaa tuomioistuimessa. Koska valitusmahdollisuutta varoituksesta ei ollut, saattoi viranhaltija asiansa kanteluna laillisuusvalvojan arvioitavaksi.
Tässä yhteydessä on syytä huomata, että valtin virkasuhteissa varoituksesta voi valittaa hallintotuomioistuimeen. Vastaavantyyppinen tapaus päätyisi siis valtion virkamiehen osalta laillisuusvalvojan pöydän sijasta hallinto-oikeuteen. Valtion työsuhteisten osalta valitusmahdollisuutta varoituksesta ei sen sijaan ole. Joka tapauksessa itse asian eli sananvapauden osalta tämä kuntasektorin tapaus on erittäin relevantti myös valtion palkollisille.
Perustuslaillinen sananvapaus vs. viranhaltijan käyttäytymisvelvollisuudet
Suomen perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on turvattu sananvapaus ja tämä koskee lähtökohtaisesti myös viranhaltijoita ja virkamiehiä. Kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijalaissa ja valtion virkamieslaissa on puolestaan säädetty virkasuhteisia koskevista käyttäytymisvelvoitteista. Lain mukaan virkasuhteisen on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä.
Virkasuhteisen on lisäksi toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Puheena olevassa ratkaisussa arvoitiin sitä, miten edellä mainitut oikeudet ja velvollisuudet ovat yhteensovitettavissa.
Sananvapauden rajojen arviointi
Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies totesi, että arvioitaessa sitä, onko kysymys sallitusta sananvapauden rajoittamisesta, tulee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti arvioida seuraavia neljää kysymystä:
- Onko sananvapauteen ylipäätään puututtu?
- Jos on puututtu, perustuuko se lakiin?
- Jos puuttuminen perustuu lakiin, onko puuttumisella pyritty hyväksyttävään tavoitteeseen ihmisoikeussopimuksessa tarkoitetulla tavalla?
- Jos hyväksyttävä tavoite on löydettävissä, onko puuttuminen ollut välttämätöntä pakottavan yhteiskunnallisen tarpeen vuoksi ja onko se ollut oikeassa suhteessa tavoitteisiinsa? Tässä yhteydessä tulevat lähemmin arvioitaviksi myös sananvapauttaan käyttäneen henkilön lausumien luonne ja hänen motiivinsa.
Onko kaupunginarkkitehdin sananvapauteen puuttuminen ollut välttämätöntä ja oikeasuhtaista?
Tässä yhteydessä voidaan lyhyesti todeta, että ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies vastasi myöntävästi kolmeen ensimmäiseen edellä esitettyyn kysymykseen. Ratkaisun keskeisenä sisältönä onkin sen arviointi, onko sananvapauteen puuttuminen ollut välttämätöntä ja oikeasuhtaista varoituksen muodossa.
Ratkaisussa todetaan muun muassa, että julkisessa asiantuntijatehtävässä työskentelevällä viranhaltijalla voidaan katsoa olevan korostettu totuudenmukaisuusvaatimus. Kantelijan saamassa varoituksessa ja kaupungin antamassa selvityksessä ei ole esitetty, että kantelijan julkisuudessa esittämät tiedot olisivat olleet totuudenvastaisia, vaan kyse on apulaisoikeusasiamiehen mukaan ollut ennemminkin näkemyseroista sekä tulkintaan liittyvistä erilaisista näkemyksistä.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kantelija on käytännössä osallistunut myös yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun, koska kaavamuutos on herättänyt yleistä kiinnostusta ja ollut alueellisesti merkittävä. Tällaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen saa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä korotetun sananvapauden suojan. Tällaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun voi virkamies ja julkisyhteisön työntekijä osallistua myös silloin, kun keskustelu koskee omaa hallinnonalaa tai jopa omaa työnantajaa.
Sananvapauteen puuttumisen asianmukaisuutta arvioitaessa on kiinnitetty huomiota myös sananvapauttaan käyttävän henkilön omiin tavoitteisiin. Esimerkiksi koston tai henkilökohtaisen hyödyn tavoittelun ei ole katsottu voivan oikeuttaa kovin korkeaa sananvapauden suojaa. Kaupunki ei ole antamassaan varoituksessa tai kanteluun antamassaan selvityksessä tuonut apulaisoikeusasiamiehen mukaan esille, että kantelijalla olisi ollut tällaisia epäasiallisia motiiveja.
Apulaisoikeusasiamies katsoo yhteenvetonaan, että kantelijan Yleisradion uutisessa esittämien näkemysten ei voida katsoa olleen työnantajaa selvästi vahingoittavia tai sellaisia, että kantelija olisi rikkonut lojaalisuusvelvoitettaan.
Lopuksi ratkaisussa korostetaan oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa omaksuttua lähtökohtaa, että Suomessa sananvapaus on säädetty perustuslaissa perusoikeutena, kun taas työntekijän/virkasuhteisen lojaliteettivelvollisuus perustuu tavalliseen lakiin (työsopimuslaki, virkamies- ja viranhaltijalait) ja niiden vakiintuneeseen tulkintaan, minkä vuoksi sananvapautta tulee arvioida perusoikeusmyönteisesti.
Kaavaa sai kritisoida
Johtopäätöksenään apulaisoikeusasiamies totesi, että kantelijan Yleisradion uutisessa esittämä on kuulunut hänen sananvapautensa piiriin viranhaltijana eikä sananvapauteen puuttuminen ole tässä tapauksessa ollut kantelijan lausuman sisältö ja asiayhteys huomioon ottaen välttämätöntä eikä oikeasuhtaista tavoiteltuun päämäärään eli kaavapäätöksen täytäntöönpanoon nähden. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kirjallisen varoituksen antamisella on loukattu kantelijalle kuuluvaa perus- ja ihmisoikeutena turvattua sananvapautta ja menetelty Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisesti.
Petri Toiviainen
Neuvottelupäällikkö
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut