Suomalaiset työmarkkinat umpisolmussa?
Tammi- helmikuun aikana 2024 ammattiliitot ovat toteuttaneet useita erilaisia työtaisteluita, joiden taustalla ovat olleet maan hallituksen kaavailemat heikennykset työelämään ja palkansaajien asemaan. Valtaosin lakkoihin on osallistunut SAKn ja STTKn liittoja, mutta myös akavalaiset ovat olleet eri tavoin mukana. Tähän mennessä tärkein akavalainen toimi oli tiistaina 6.2.2024 toteutettu kahden tunnin ulosmarssi. Nämä määräaikaiset työsopimussuhteisten lakot oli keskitetty erityisesti pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Turkuun. Katukuvassa ja myös mediassa saivatkin hyvin näkyvyyttä akavalaiset iskulauseet ”Sopien – ei repien” ja #ParemmanTyöelämänPuolesta.
Akavalainen kanta työmarkkinatilanteeseen ilmenee hyvin edellä mainituista tunnuslauseista. Keskusjärjestömme ja akavalaiset liitot tunnistavat sen seikan, että suomalaista työelämää tulee kehittää ja uudistaa. Samalla pitää muistaa, että tätä kehitystyötä on toki tehty aikaisemminkin. Tärkeimmiksi ja pysyvimmiksi osoittautuneet työmarkkinauudistukset on Suomessa saatu aikaan nimenomaan sopimalla ja kompromisseja puolin ja toisin tekemällä. Maan hallituksen nyt kaavailemat työelämämuutokset vaativat ehdottomasti joitakin tasapainottavia elementtejä ja nimenomaan näistä seikoista tulisi nyt pikaisesti käynnistää avoimet keskustelut. Valitettavasti ainakaan toistaiseksi maan hallitus ei ole lainsäädäntövalmistelussa ottanut näitä tasapainottavia elementtejä huomioon.
Työmarkkinoiden pattitilanne voidaan tiivistää kolmeen keskeiseen teemaan, jotka ovat paikallisen sopimisen laajentaminen erityisesti yksityisellä sektorilla, työsuhteisten lakko-oikeuden rajaaminen sekä vientivetoinen palkankorotusmalli. Näiden asiakokonaisuuksien ohella maan hallituksen jo toteuttamat ja vielä valmistelussa olevat heikennykset sosiaaliturvaan ja aivan erityisesti työttömyysturvaan vaikeuttavat palkansaajien asemaa. Kulman takana häämöttävät vielä muun muassa hallitusohjelman kaavailut työsuhteisten irtisanomissuojan heikentämisestä, ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudesta ja yhteistoimintalain soveltamisalan ja neuvotteluaikojen muokkauksesta.
Mistä siis umpisolmun ratkaisu ja ratkaisijat? Yhtenä vaihtoehtona voisi olla palaaminen neuvottelupöytään vientivetoisen työmarkkinamallin tiimoilta. Neuvottelujärjestömme JUKO on pitänyt tätä vaihtoehtoa esillä ja sitä myös maan hallitus tuntuu kannattavan. Selvää joka tapauksessa on, että toteutuessaan tällaisen vientimallin tulisi turvata myös julkisen sektorin palkkakehitys ja palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen muun muassa naisvaltaisilla aloilla.
Valtiosektorin palkollisia koskevat luonnollisesti myös eri virastoihin kohdistuvat säästövelvoitteet. Jo tiedossa olevien euromäärien lisäksi maan hallituksen olisi viimeistään huhtikuun aikana tarkoitus päättää vielä uusista menoleikkauksista eri virastoihin. Edunvalvonnan tiimoilta tiedossa tulee täten olemaan kiireinen kevät.
Petri Toiviainen
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
