Lainsäädäntö turvaa tietyt perusasiat, kuten oikeuden saada vapaata työstä raskauden, synnytyksen ja lapsen hoidon vuoksi: raskaus-, vanhempain- ja hoitovapaista säädetään työsopimuslaissa. Laki kieltää syrjinnän raskauden perusteella ja suojaa irtisanomista vastaan perhevapaiden aikana. Ammattiliittojen neuvottelemat työ- ja virkaehtosopimukset tuovat merkittäviä lisäetuja.
Perhevapaiden palkkaus on ves-neuvottelujen tulos
Laki ei siis määrää työnantajaa maksamaan perhevapaiden ajalta palkkaa. Oikeus palkallisiin vapaisiin vanhemmuuden eri tilanteissa on työ- ja virkaehtosopimusten ansiota. Kiitos kuuluukin kaikille, jotka ovat liittyneet omaan ammattiliittoonsa ja tukevat suomalaista neuvottelujärjestelmää.
Jos työehtosopimusta ei olisi, perheellistynyt työntekijä olisi Kelan maksamien selvästi heikompien etuuksien varassa tai kokonaan vailla tuloja. Sairausvakuutuslain perusteella maksetaan raskausrahaa 40 päivää ja vanhempainrahaa 320 päivältä, jotka ovat jaettavissa vanhempien kesken. Päivärahan suuruus lasketaan edellisen vuoden vuositulon perusteella, ja 4000 euron kuukausipalkkaa saaneella päiväraha on noin 60 – 65 % palkkatulosta. Mitä suurempi palkka, sitä matalampi prosenttiosuus.
Perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa, työsopimuksen mukaista työtä, tai viimesijaisesti muuta työsopimuksen mukaista työtä. Jos tässä on ongelmaa, liitot auttavat jäseniään oikeuksiensa puolustamisessa.
Palkallisia vapaita ja parempi vuosilomakertymä
Valtion virka- ja työehtosopimuksen, kuten myös muun muassa hyvinvointialueiden ja yliopistojen työehtosopimuksen mukaan työntekijällä on oikeus 40 päivän (lasketaan ma-la) raskausvapaan ajalta saada varsinainen palkkansa. Lisäksi palkallista aikaa on myös 32 vanhempainvapaapäivää molemmille vanhemmille. Työnantaja saa tällöin Kelan maksaman raskausrahan ja vanhempainrahan.
Työsopimuslaissa on annettu raskaana olevalle oikeus olla poissa työstä synnytystä edeltävissä tutkimuksissa käymisen vuoksi, jos tutkimuksia ei ole mahdollista tehdä työajan ulkopuolella. Tämä vapaa olisi palkaton, ellei työehtosopimuksissa olisi sovittu sitä palkalliseksi (esim. Valtion ves, HYVTES, Teknon tes).
Lapsen sairastuessa äkillisesti laki antaa mahdollisuuden enintään neljän päivän tilapäiseen hoitovapaaseen, jos lapsi on alle 10-vuotias. Tältä ajalta kuitenkin työnantaja pidättäisi palkan ilman työehtosopimuksissa sovittua palkallisuutta enintään 3—4 päivältä riippuen alasta. Valtiolla palkallisia päiviä voi olla peräti neljä. Lisäksi valtiolla, ja monissa muissakin virka- ja työehtosopimuksissa ikäraja on korotettu 12 vuoteen.
Hoitovapaa, jolla tarkoitetaan lakisääteistä oikeutta olla poissa työstä yhdessä tai useammassa jaksossa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta, on palkatonta. Vuosiloman osalta kuitenkin virka- ja työehtosopimukset antavat jälleen paremmat edut kuin lainsäädäntö. VES/TES:n perusteella enintään 30 päivää hoitovapaata lasketaan tietyin ehdoin mukaan työssäolon veroisiksi päiviksi.
TARKISTA TARKEMMAT YKSITYISKOHDAT VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSESTA JA OLE TARVITTAESSA YHTEYDESSÄ JUKON LUOTTAMUSMIEHEEN.
Annamari Ahtiainen
Pääsihteeri
Suomen Psykologiliitto ry