Valtionhallintoon on kohdentunut tällä kaudella merkittäviä säästötoimenpiteitä, joiden on määrä jatkua myös tämän hallituskauden jälkeen.
Säästöjen myötä resurssointi valtiohallinnossa on muuttunut. Määräaikaisuuksia ei jatketa, eläköityneiden tilalle ei välttämättä palkata uutta henkilöstöä ja irtisanomisia on nähty useammassa virastossa. Saman aikaisesti työn määrä ei vähene, vaan tehtävien määrä pysyy ennallaan tai jopa kasvaa esimerkiksi Euroopan unionin sääntelyn ja lakiuudistusten myötä.
”Ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, että yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että valtionhallinnon säästöt ovat lisänneet heidän työmääräänsä. Samalla 61 % vastaajista kokee, että virheiden ja vahinkojen riski virkatoiminnassa on kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana. Tämä on huolestuttavaa.” toteaa tutkija Tuunia Keränen.
Lähes 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että henkilöstöresurssit eivät riitä työtehtävien suorittamiseen huolellisesti ja määräajassa. Laadusta tinkiminen tuntuu ikävältä, sillä pahimmassa tapauksessa lakisääteiset tehtävät vaarantuvat ja oikeusturva heikkenee.
Henkilöstöä on nykyisin vähemmän myös niin kutsutuissa tukitehtävissä. Tämä näkyy myös asiantuntijoiden ja esihenkilöiden työpöydällä, sillä esimerkiksi yksi neljännes kertoo käyttävänsä 21–40 % työajastaan muuhun kuin substanssityöhönsä.
JEA-liittojen yhteinen kysely teetettiin touko-kesäkuussa 2026 anonyyminä webkyselynä.
Kyselyyn vastasi 2050 henkilöä ja vastausprosentti oli noin 17 %. Tuloksia analysoi tutkija Tuunia Keränen Tekniikan akateemisista. Vastaajista 91 % työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 13 % vastaajista työskenteli esihenkilötehtävissä. Jäsenkyselyyn vastanneista 88 prosentilla oli työaikamuotona virastotyö.
Työmäärä yhteydessä riskiin uupua työssä
Useampi vastaaja kertoo avoimissa vastauksissa, että työkuorman kasvu on vaikuttanut henkiseen jaksamiseen.
”Vastauksissa nousee esiin jatkuva kiire, ruuhkat ja kasvavat työjonot, jotka vaikuttavat merkittävästi työssä jaksamiseen”, kertoo Tuunia Keränen.
51 prosenttia vastaajista kokee palautuvansa työstä melko hyvin. Kuitenkin samansuuruinen joukko vastaajia pitää työuupumusta suurena tai melko suurena riskinä.
”Erityisesti ne vastaajat, jotka kokevat, että valtionhallinnon säästöt ovat lisänneet työmäärää, pitävät työuupumusta riskinä. Tässä on siis selvä yhteys.”, jatkaa Keränen.
Säästöistä huolimatta valtiolla ollaan tyytyväisiä omaan työhön
Vaikka säästöt painavatkin monen vastaajan mieltä, ei voi olla nostamatta esille sitä iloista asiaa, että 65 prosenttia vastaajista on erittäin tai melko tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Lähes puolet kokevat myös saavansa paljon tukea esihenkilöltään omaan työhön.
”Oli myös mukava huomata tuloksia analysoidessa, että yleinen ilmapiiri virastoissa koetaan melko hyväksi”, lisää Keränen.
Osaamisen kehittämiseen panostetaan valtiohallinnossa
Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että viranhaltijoiden osaamisen kehittämisen tarpeet tunnistetaan. 74 prosenttia kertoo, että heillä on mahdollisuus kouluttautua työajalla. Tämä on tietenkin iloinen asia, sillä muuttuvassa työelämässä on tärkeää pysyä mukana muutoksessa.
Kyselyssä nostettiin esille myös tekoäly, sen käyttö, siihen liittyvät käytänteet ja osaamisen tarpeet. Näistä kerrotaan seuraavassa Valtikka-tiedotteen numerossa.
Julkisen sektorin esihenkilöt ja asiantuntijat JEA ry on JUKOn jäsenyhdistys, johon kuuluvat Akavan Erityisalat, DIFF – Ingenjörerna i Finland rf, Insinööriliitto, Juristiliitto, Suomen Ekonomit, Tekniikan akateemiset, Tradenomiliitto ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut.
Tuunia Keränen
Palkkatutkija
Tekniikan akateemiset
Veera Hellman
Erityisasiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
Suomen Ekonomit