Valtion henkilöstö asuntopolitiikan muutosten pyörteissä
Itsenäisenä virastona toiminut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara yhdistettiin ympäristöministeriöön 1.3.2025 lukien. Organisaatiomuutos vaikutti merkittävästi useiden kymmenien virkamiesten palvelussuhteisiin ja teetti paljon töitä henkilöstön edunvalvonnassa. Etulinjassa henkilökunnan asiaa ajamassa olivat virastojen luottamusmiehet. Haastattelimme Aran entistä jukolaista pääluottamusmiestä Ritvaliisa Rinnemaata ja ympäristöministeriön jukolaista luottamusmiestä Jaana Nevalaista virastofuusion kokemuksista.
Itsenäisestä virastosta ministeriön osastoksi
Vuonna 2008 perustetun Aran päätoimipaikkana oli Lahti. Sen lakisääteiset tehtävät muodostuivat ennen kaikkea tukien myöntämisestä asuntojen rakentamiseen ja hankintaan, asuntokannan käytön ja omistajayhteisöjen valvonnasta ja ohjauksesta, asumista ja asuntomarkkinoita koskevista asiantuntija- ja tietopalvelutehtävistä, rakennusten energiatodistusmenettelyyn liittyvistä valvonta- ja tietopalvelutehtävistä sekä asumisen kehittämistyöstä.
Päätös ARAn toimintojen yhdistämisestä ympäristöministeriöön tehtiin kesällä 2024 talouspoliittisessa ministeriövaliokunnassa osana hallituksen tuottavuus- ja säästötoimia. Virkamiehiä siirtyi muutoksen yhteydessä Arasta ministeriöön kaikkiaan 45, joista kymmenen ministeriön tehtäviin ja muut perustettuun uuteen Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen (Varke). Varke jatkaa käytännössä kaikkien Aran aikaisten tehtävien hoitamista lukuun ottamatta asumisen kehittämistehtäviä, jotka ovat jatkossa ministeriön vastuulla. Yhdistämisen jälkeen ympäristöministeriön palveluksessa on kaikkiaan noin 300 työntekijää.
Yt-prosessista toiseen
– Arassa oli keväällä 2024 saatu käytyä viraston sisäiset yt-neuvottelut henkilöstövähennyksistä, ja pääluottamusmies ehti jo huoahtaa, kun viimeisetkin henkilökohtaisetkin muutosneuvottelut saatiin käytyä, Ritvaliisa muistelee. Kuitenkin jo seuraavalla viikolla tuli ilmoitus viraston lakkauttamisesta eli juuri juhannuksen jälkeen lomakauden alettua. Itse neuvotteluesitys saatiin vasta lokakuun loppupuolella. Henkilöstö olikin todella pitkään epätietoinen neuvottelujen sisällöstä.
– Yhteistoimintaneuvotteluesitys oli epätarkka ja jopa puutteellinen. Kaavaillun muutoksen yksityiskohtia pitikin koko ajan yrittää selvittää, Jaana toteaa. – Ministeriötyönantajalle piti myös muistuttaa ketä edustamme neuvotteluissa. Neuvottelumateriaali tuli myös hyvin kireällä aikataululla eikä aina edes sovitusti, joten valmistautumisaika jäi monesti lyhyeksi ja tunteja kertyi.
Edunvalvonnan onnistumisia
Ritvaliisa ja Jaana tuovat esiin, että Arassa kertyneen työajan ja liukumasaldojen siirtäminen ministeriöön ja työajan korvaaminen asianmukaisesti oli työn ja tuskan takana. Lopulta neuvotteluissa onnistuttiin saamaan läpi se, että sekä saldot että lisätyö korvattiin joko Aran työaikapankin kautta maksaen tai siirtämällä kertyneet saldot ministeriön palvelussuhteeseen.
Lisäksi haasteita oli niiden henkilöiden osalta, jotka eivät suostuneet siirtoon, sillä kyseessä oli toimintojen siirto työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Lopulta tähänkin saatiin neuvoteltua työntekijöiden kannalta edullinen ja lainmukainen ratkaisu.
Valtion asuntopolitiikan uudet tuulet
Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, on vielä auki. Viime aikoina julkisuudessa esillä ollut valtion asuntorahaston mahdollinen lakkauttaminen ja myönnettävien korkotuki- ja avustusvaltuuksien väheneminen aiheuttavat toki epävarmuutta. Uusi yt-neuvottelukierros saattaa olla jossain vaiheessa edessä, Ritvaliisa ja Jaana pohtivat.
Toteutuneen muutoksen jälkeen Jaana jatkaa ministeriön sivutoimisena luottamusmiehenä ja myös varkelaiset tulivat ministeriössä tehtävän edunvalvontatyön piiriin. Ritvaliisa työtehtävät jatkuivat ennallaan Varkessa, mutta sivutoimisen pääluottamusmiehen tehtävät lakkasivat viraston lakkauttamisen myötä.
Vinkkejä tuleviin valtion organisaatiomuutoksiin
– Luottamusmiehen kannattaa YT-neuvotteluiden alkaessa pitää huoli siitä, että työaikaa on käytettävissä riittävästi itse neuvotteluihin ja sen ympärille muodostuviin asioihin, Jaana ja Ritvaliisa toteavat. – Tämä on hyvin työllistävä prosessi ja työtunteja kertyy. Valmistaudu siis hyvin ja käytä hyväksesi kummiasiamieheltä ja Jukolta saatavissa oleva apu. Se on ensiarvoisen tärkeää.
– Luottamusmiehen on syytä tiedottaa omia edustettaviaan neuvotteluiden etenemisestä tai muutoinkin pitää vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia. Jäsenistön tiedontarve on valtava ja kysymyksiä ja selvitettävää tulee luottamusmiehille paljon. Yhteistyö sekä siirtyvän että vastaanottavan organisaation luottamusmiesten välissä on tärkeä ja saimme toisistamme tukea neuvotteluihin, Ritvaliisa ja Jaana painottavat. – Kävimme aina läpi ennakkoon neuvotteluihin tulevat asiat ja pidimme myös jälkipuinnit. Jukolaiset edustavat yhdessä jukolaisia!
Petri Toiviainen
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
