Siirry sisältöön
Haku

Valtion palkkaedunvalvonnan tulevat haasteet

Harri Westerlund
Valtiolla saavutettiin viime sopimuskierroksella palkan korotuksissa kohtuullinen tulos, mikäli sitä verrataan muiden alojen korotuksiin, arvioi Tradenomien valtion edunvalvonnasta vastaava erityisasiantuntija Harri Westerlund.

Huhtikuun lopussa maksettiin kertaerä, joka oli 12,20 % kuukausipalkkauksesta, kuitenkin vähintään 500 €.  Toukokuun alusta tuli 3,5 % yleiskorotus kaikille. Vuonna 2024 on maaliskuun alussa tulossa 2 % yleiskorotus ja 0,5 % järjestelyvaraerän kohdentumisesta tulee virastoissa neuvotella joulukuun 2023 puoliväliin mennessä. Virastoissa voidaan myös sopia siitä, että osaa yleiskorotuksesta kohdennettaisiin järjestelyvaraeräneuvotteluihin. Tätä sopimusrahaa on mahdollista kohdentaa esimerkiksi palkkausjärjestelmän tiettyihin vaativuusluokkiin.

Useita parannuksia myös sopimusteksteihin

Useilla aloilla tehtiin pääosin palkankorotusratkaisuja. Valtiolla pystyttiin tarkistamaan myös sopimusten tekstimääräyksiä:

Työelämän kehittämiseen liittyvien työryhmien toimeksiantoja jatkettiin ja lisäksi palkkausjärjestelmätyöryhmän toimeksiantoa laajennettiin. Työryhmä tarkastelee sekä valtiotyönantajan ulkoista palkkakilpailukykyä että tarvetta ja perusteita palkkausjärjestelmien soveltamisessa ilmenneiden palkkauksellisten kehittämistarpeiden selvittämiseen keskustasolla. Tuloksia tarkastellaan vuoden 2025 sopimusneuvotteluissa.

Pystyykö valtio jatkossa olemaan kilpailukykyinen työnantaja?

Suomen ikärakenteen muutos tulee näkymään myös valtion työpaikoilla. Arvion mukaan valtiolla vuonna 2020 työskennelleistä on vuoden 2030 lopussa töissä vain neljännes. Jos henkilöstömäärä pysyy samana, valtion pitäisi rekrytoida kymmenessä vuodessa lähes 60 000 henkilöä. 

Kunnalla ja hyvinvointialueilla on käynnissä palkkaohjelma ja palkkojen harmonisointi. Yksityisellä sektorilla sopimuskorotukset muodostavat ns. minimipalkkatason, jonka lisäksi voidaan tarjota työntekijöille henkilökohtaisia lisiä ja meriittikorotuksia. Näiden palkkaliukumien osuus ansiotason noususta on keskimäärin 0,5 – 1 % vuodessa. Liukumat kohdentuvat vain joillekin työntekijöille, jolloin palkankorotukset luovat aidon kilpailun yksityisen ja julkisen sektorin välille osaavasta työvoimasta. 

Myös valtion palkkoja olisi määrätietoisesti kehitettävä, koska valtiolla palkat nousevat nykyisillään vain sopimuskorotuksilla tai erillisillä palkkaohjelmilla. Virastojen pääluottamusmiehet kokoontuvat kesäkuun alussa seminaariin. Kevään sopimusneuvottelut saavat jatkoa, kun yhdessä pohditaan järjestelyvaraerän kohdentamista ja palkkauksen määräytymistä virastojen erilaisissa palkkausjärjestelmissä.

Harri Westerlund

Erityisasiantuntija

Tradenomit

Muita artikkeleita samassa kategoriassa

Neuvottelutoiminta

Valtionhallinnon erityisyys – 80 000 ammattilaista oikeusvaltiota ylläpitämässä 

8.12.2023 Minna Salminen
Neuvottelutoiminta

Sovitaanko oikeudenmukaisesta palkasta vai vientimallista

13.10.2023 Kari Eskola
Neuvottelutoiminta

Valtion uusi virka- ja työehtosopimus saatiin neuvoteltua helmikuun lopulla

20.03.2023 Petri Toiviainen