Valtion säästöt ja neuvottelutoiminta alkaneella sopimuskaudella
Valtio kamppailee supistuvalla rahoituksella osaavasta työvoimasta. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa ja vuoden 2024 kehyspäätöksessä sovittiin lähes 400 miljoonan euron säästöistä vuoteen 2027 mennessä. Näiden päätösten lisäksi puoliväliriihessä toukokuussa päätettiin 130 miljoonan euron vuosittainen lisäsäästö vuodesta 2026 alkaen.
Valtionhallinnon menoista noin 80 prosenttia on henkilöstökuluja, joten vaikutukset osuvat kovaa henkilöstöön. Käytännössä tämä tulee näkymään pidättyväisyytenä vapautuvien virkojen täyttämisessä ja määräaikaisten palvelussuhteiden käytössä sekä lomautuksina ja irtisanomisina.
Valtion henkilöstökertomus 2024
Valtion henkilöstökertomuksen mukaan vuonna 2024 valtion henkilöstöstä 63 prosentilla oli korkeakoulututkinto. Noin 40 prosentilla heistä oli vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Sisäisen ja ulkoisen poistuvuuden takia nykyistä henkilöstöä on jäljellä vain noin 17 prosenttia kymmenen vuoden päästä.
Tehtävän vaativuudet muuttuvat
Valtiohallinnon tuottavuusohjelmat säästöpyrkimyksineen aiheuttavat muutoksia henkilöstön tehtäviin. Henkilöstön määrän vähentäminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että samoja tehtäviä tehtäisiin vain pienemmällä määrällä henkilöstöä. Muutos johtaa usein siihen, että hierarkiaa ja organisaatiota muutetaan ja vastuita jaetaan uudestaan. Työtehtävät laajentuvat, ja henkilö saattaa vastata jatkossa useammasta toiminnosta.
Yksittäisen virkamiehen on syytä olla tarkkana tehtävänkuvauksensa muuttumisen yhteydessä. Mikäli tehtävä muuttuu olennaisesti, on syytä vaatia tehtävän vaativuuden arviointia. Lisääntynyt työmäärä ei sen sijaan vaikuta tehtävän vaativuuteen.
Valtion virkaehtosopimuskauden työryhmät
Muuttuva työelämä ja työhyvinvointi -työryhmä
Matkatyöryhmä
Tilastotyöryhmä
Työaikatyöryhmä
Valtion palkkausjärjestelmien kehittämisryhmä
Yleinen työryhmä
Onko valtio kilpailukykyinen työnantaja
Valtiovarainministeriön palkkausjärjestelmistä saamien tilastojen mukaan valtion keskimääräinen mediaaniansio on vain 91,2 prosenttia yleisten työmarkkinoiden keskimääräisestä mediaaniansiosta, kun se suhteutetaan työn vaativuuteen. Palkkaero myös lisääntyy työn vaativuuden kasvaessa. Lähtökohtaisesti valtiolla siis maksetaan keskimäärin yli 8 prosenttia pienempää palkkaa.
Ero selittyy osittain sopimuskierrosten ratkaisuilla. Yksityisellä sektorilla sopimuskorotukset muodostavat ns. minimipalkkatason, jonka lisäksi voidaan tarjota työntekijöille henkilökohtaisia lisiä ja meriittikorotuksia. Näiden palkkaliukumien osuus ansiotason noususta on keskimäärin 0,5–1 prosenttia vuodessa. Valtiolla ei ole viime vuosina ollut vastaavaa palkkaliukumaa.
Yhteistyötä jatketaan sopimuskaudella työryhmissä
Palkkaratkaisun lisäksi valtiolla sovittiin, että sopimuskaudelle asetetaan muuttuva työelämä ja työhyvinvointi -työryhmä, matka-, tilasto- ja työaikatyöryhmät, valtion palkkausjärjestelmien kehittämisryhmä sekä yleinen työryhmä. Ryhmiin nimetään sopijaosapuolten edustajat. JUKOsta työhön osallistuvat neuvottelupäälliköt ja liittojen valitsemat edustajat.
Vastaavat työryhmät ovat toimineet aiemmillakin sopimuskausilla. Ne käsittelevät osin vakiintuneita yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä, kuten sopimustekstien kehittämistä ja tilastoja, ja osallistuvat mm. vuosittaisten matkakustannusten korvausten määrittämiseen. Työryhmien kautta voidaan etsiä yhteisymmärrystä sopimustekstien kehittämiseen seuraavalla sopimuskierroksella. Työaikatyöryhmällä on uudelle sopimuskaudelle tarkempi tehtävä. Työryhmä voi toteuttaa tehtävänantonsa perusteella sopimuskauden aikana myös kokeiluja ja seurantoja.
Muuttuva työelämä ja työhyvinvointi -työryhmän tehtävänä on sopimuskauden aikana tarkastella valtion henkilöstrategiasta sekä valtion uusista työnteon tavoista ja työympäristöistä aiheutuvia vaikutuksia henkilöstöön ja työhyvinvointiin. Työryhmä voi myös tehdä näitä koskevia esityksiä.
Harri Westerlund
Tradenomit
