Siirry sisältöön
Haku

Valtion uusi virka- ja työehtosopimus saatiin neuvoteltua helmikuun lopulla

Petri Toiviainen
Valtion uusi virka- ja työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2023 ja on voimassa 28.2.2025 asti. Sopimuskauden palkankorotukset ovat yhteensä 6,0 prosenttia, ja lisäksi maksetaan kertaerä, jonka kustannusvaikutus on 1,0 prosenttia.

Palkkojen tarkistukset ja kertaerät

Palkkoja korotetaan 1.5.2023 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 3,5 prosenttia ja 1.3.2024 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,0 prosenttia.

1.3.2024 lukien on toteutettavana paikallisesti 0,5 prosentin suuruinen virastoerä. Virastoerän suuruudesta on mahdollista neuvotella virastokohtaisesti välillä 0–1,5 %. Mikäli virastoeräksi sovitaan yli 0,5 %, vähentää se tältä osin vuoden 2024 yleiskorotusta. Virastoerä toteutetaan joka tapauksessa täydellä yleiskorotusperälaudalla siinä tapauksessa, että erän käytöstä ei löydy yhteisymmärrystä.

Huhtikuussa 2023 maksetaan kertaerä, jonka suuruus on 12,2 prosenttia kuukausipalkkauksesta, kuitenkin vähintään 500 euroa. Kertaerään oikeutettujen henkilöiden piiri on sovittu laajaksi. Se maksetaan kaikille virkamiehille ja työntekijöille, joiden virka- tai työsuhde oli voimassa helmikuussa 2023. Jos henkilö on palkattomalla vapaalla, maksetaan kertaerä kaikille niille, joiden poissaolo perustuu lakiin tai kollektiivisopimukseen, kuten perhevapaat ja opintovapaa. Kertaerän ulkopuolelle jäävät vain henkilöt, joiden vapautus helmikuussa perustuu työnantajan vapaaseen harkintaan kuten esimerkiksi väliaikainen työskentely toisen työnantajan palveluksessa.

Useita parannuksia VES/TES-teksteihin

Sopimukseen sisältyy lisäksi tekstimuutoksia, jotka parantavat muun muassa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tasa-arvoa. Molempien vanhempien palkallinen vanhempainvapaa on jatkossa 32 arkipäivää, ja hoidettavan lapsen yläikäraja tilapäisen hoitovapaan tapauksissa nousee 10 vuodesta 12 vuoteen. 

Osa-aikatyötä tehneiden (esimerkiksi osittaisilla hoitovapailla olleet) valtion työntekijöiden osalta ongelmia on jo pitkään aiheuttanut vuosilomien sijoittaminen arkipyhäviikoille ja tästä johtuva palkan leikkaus. Tähän ongelmaan saatiin nyt VES/TES-teksteissä parannus ja vuosilomaviikon pitäminen arkipyhäviikolla (esim. pääsiäinen) ei enää jatkossa aiheuta ansion menetystä.

Työntekijäpuolen pitkäaikainen tavoite vapaa-ajalla tapahtuvan matkustamisen korvaamisesta eteni matkapäiväkorvauksen laajetessa koskemaan arkipäiviä ulkomaan matkojen osalta. Samoin lauantaityökorvauksen käyttöalaa laajennettiin huomattavasti. Hälytysrahan suuruus korotettiin puolestaan 50 eurosta 70 euroon.

Työryhmätyö jatkuu sopimuskauden aikana

Valtion virka- ja työehtosopimuspakettiin voi olla kokonaisuudessaan tyytyväinen. Vaikka tekstikysymykset etenivätkin merkittävällä tavalla, jatkuu sopimusten kehittäminen toki sopimuskauden aikana. Keskustasolla työ jatkuu pääsopijoiden ja valtiotyönantajan yhteisissä työryhmissä, jotka käsittelevät muun muassa palkkausjärjestelmiä, työaikaa, matkakustannuksia ja työhyvinvointia.

Petri Toiviainen

Neuvottelupäällikkö

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

Muita artikkeleita samassa kategoriassa

Neuvottelutoiminta

Sopimuksilla ja tulkinnoilla on merkitystä työmatkustamisessa

15.03.2024 Mikko Suomalainen
Neuvottelutoiminta

Valtionhallinnon erityisyys – 80 000 ammattilaista oikeusvaltiota ylläpitämässä 

8.12.2023 Minna Salminen
Neuvottelutoiminta

Sovitaanko oikeudenmukaisesta palkasta vai vientimallista

13.10.2023 Kari Eskola