Valtionhallinnon rakennemuutokset uudessa hallitusohjelmassa
Uudessa hallitusohjelmassa on useammassa kohdassa eritasoisia kirjauksia valtionhallinnon rakenteista, tehtävistä ja tavoitteista. Ne kaikki tulevat vaikuttamaan henkilöstöön joko suoraan tai välillisesti. Keskeisimpiä näistä on tietysti tuottavuusohjelma toimitilasäästöineen ja digitalisaatiopainotuksineen. Se tulee vaikuttamaan työn sisältöön ja työn tekemisen tapaan, ja myös sillä voi olla vaikutuksia valtion virastojen ja laitosten organisaatiorakenteisiin.
Seuraavassa keskitytään kuitenkin suoraan hallitusohjelmaan kirjattuihin organisaatiouudistuksiin, aluehallinnon uudistamiseen sekä oikeushallinnon ja opetus- ja kulttuurihallinnon muutoksiin.
Aluehallinnossa muutokset ovat suuria
Aluepolitiikassaan hallituksen tavoitteena on vahvistaa maakuntien keskuskaupunkeja ja tukea erityisesti Itäisen ja Pohjoisen Suomen kehittämistä, Länsi- ja Etelä-Suomea unohtamatta. Tähän liittyy tavoite yhdenmukaistaa valtion lupa- ja valvontakäytäntöjä ja -prosesseja siten, että ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Uuteen monialaiseen virastoon kootaan nykyisten Valviran ja Aluehallintovirastojen tehtävät sekä ELY-keskusten Y-vastuualueen tehtäviä. Uusi virasto on valtakunnallinen, jolla on toimipaikkoja kaikilla hyvinvointialueilla. ”Alueellinen läsnäolo ja toimintakyky turvataan hyvinvointialueiden yhteistoiminta-alueisiin perustuen.” Valmistelutyö on jo aloitettu, vaikka alkuperäistä aikataulua viraston aloittamisesta on siirretty vuodesta 2025 vuoden 2026 alkuun.
ELY-keskuksista on jo vuotta aiemmin siirtymässä työvoimapalvelujen siirto kuntiin ja niiden yhteistoiminta-alueille (TE2024-hanke). Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite työvoimapalvelujen keventämisestä sekä entistä tiiviimmästä yhteistyöstä hyvinvointialueiden, Kelan sekä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.
ELY-keskuksien muut tehtävät siirretään Elinvoimakeskuksiin, jotka muodostetaan nykyisten täyden palvelun ELY-keskusten pohjalta.
Sivistyshallinto tiivistyy
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastorakenteen selkeyttämisestä, päällekkäisestä hallinnon keventämisestä ja tuloksellisesta ohjauksesta. Sivistyshallinto 2023 -muutosohjelman mukaisesti itsenäisten virastojen määrää hallinnonalalla vähennetään 11 viiteen. Kukin virasto olisi jatkossa oma kirjanpitoyksikkönsä, kuten muillakin hallinnonaloilla. Virastojen suunnitelman mukaiset tehtäväalueet ovat:
- Kasvatus, koulutus ja kieli (Opetushallitus ja sen erillisyksiköt, Kotimaisten kielten keskuksen kieliasiat, työaineistot ja käsikirjastot)
- Kulttuuriperinnöstä vastaava virasto (Museovirasto, Suomenlinnan hoitokunta)
- Kirjasto- ja arkistotoiminta (Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Saavutettavuuskirjasto Celia, Varastokirjasto sekä osittain Kotimaisten kielten keskuksen arkistoaineistot ja yleiskokoelmat)
- Tieteen edistäminen (Suomen Akatemia)
- Taiteen edistäminen (Taiteen edistämiskeskus, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti)
Valtionhallinnon rakenne nyt
Valtionhallinnossa on kolme osa-aluetta: keskus-, alue- ja paikallishallinto. Valtion keskushallintoon kuuluvat ministeriöt ja eri hallinnonaloilla olevat valtakunnalliset virastot ja laitokset. Aluehallintoa ovat kuusi aluehallintovirastot (AVI) sekä 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus). Valtion paikallishallinnon viranomaisina toimivat 11 poliisilaitosta ja 15 työ- ja elinkeinotoimistoa.
Oikeushallintoon uusi virasto
Oikeusministeriön hallinnonala saa lisäresursseja mm. poliisien ja tuomarien virkojen lisäämiseksi.
Perustetaan valtakunnallinen oikeuspalveluvirasto, johon keskitetään yhtenäiset oikeusapu- ja edunvalvontapalvelut sekä talous- ja velkaneuvonta. Myös kuluttajariitalautakunnan toiminnan kehittämistarpeet arvioidaan.
Kriisinkestävyyttä tarkastellaan laajasti
Lisäksi kaikilla hallinnonaloilla toteutetaan häiriö- ja kriisitilanteiden sääntelyn kokonaistarkastelu. Hallitus arvioi kansallisen turvallisuuden johtamisen nykytilan tämän tarkastelun pohjalta ja tekee tämän jälkeen tarvittavat muutokset rakenteisiin, hallintoon ja ohjaukseen.
Riittävätkö resurssit huolelliseen valmisteluun ja investointeihin?
Huolestuttavaa kaikissa muutoksissa on se, että samaan aikaan on käynnissä tuottavuusohjelma, jossa toimintamenoja leikataan. Muutosten läpiviennissä tarvittaviin investointeihin ei ole varattu lainkaan omaa, erillistä rahoitusta, mikä vaarantaa niiden laadukkaan toteutuksen.
Valtion palvelujen saatavuutta ja toimintoja ohjaa laki
Laki valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista tuli voimaan 1.1.2022. Se edellyttää hallituskauden mittaista valtakunnallisen alueellisen läsnäolon suunnitelmaa. Ensimmäinen tällainen suunnitelma hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 31.3.2022:
Nyt tämä suunnitelma tullaan uudistamaan VM:n johdolla yhteensopivaksi uuden julkisentalouden suunnitelman kanssa.
Outi Parikka
Agronomiliitto
