Oikeusnormien eri tyypit
Oikeusnormeilla tarkoitetaan kaikkia oikeudellisia sääntöjä ja periaatteita, joilla pyritään ohjaamaan yhteiskuntaa. Näistä kahdesta oikeussäännöt ovat erittäin helposti miellettäviä ja löydettäviä asioita. Niitä löytää kirjoitetusta säädösmassasta, kuten eduskunnan säätämistä laeista tai vaikkapa ministeriön antamista asetuksista. Yhteistä oikeussäännöille on kirjoitettu ulkoasu sekä niiden taustalla oleva taho, joka ne on antanut.
Oikeusperiaatteet eroavat radikaalisti edellä kerrotuista oikeussäännöistä. Oikeusperiaatteet ovat nimensä mukaisesti periaatteellisia kannanottoja, eräänlaisia arvoja ja arvostuksia oikeudellisen ilmiön ympärillä. Oikeusperiaatteita on harvemmin kirjoitettu lainsäädännön sisälle, vaan ne elävät ja ilmenevät kirjoitetun säädösmassan ulkopuolella. Oikeusperiaatteet toki ohjaavat kirjoitetun oikeussäännön tulkintaa, ne määrittelevät tavoitteita, joita tulkitsijan tulee pyrkiä täyttämään. Välillä tavoite toteutuu, ja välillä ei. Jos oikeussäännöt toteutuvat laintulkinnassa väistämättömällä kaavalla ”joko-tai”, niin oikeusperiaatteet ilmenevät oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa aina ”enemmän tai vähemmän”.
Oikeusperiaatteiden sisältö ja muuntumiskyky
Jos eduskunnan säätämät lait ovat poliittisen tahdonmuodostuksen lopputuote, niin oikeusperiaatteet ovat jotain jo ennen tätä ollutta. Oikeusperiaatteet lähestyvät kansakunnan itseymmärrystä, arvoja, etiikkaa, ihmisyyttä. Tämän vuoksi oikeusperiaatteet elävät ja muuttuvat ajan saatossa. On selvää, että perustavimmat periaatteet, kuten ihmisoikeudelliset arvot, ovat sangen muuttumattomia, mutta pinnallisemmat periaatteet, kuten kohtuus, tasapuolisuus tai luottamuksensuoja, voidaan määrittää aina kulloisestakin ajasta käsin.
Oikeusperiaatteiden voima löytyykin niiden muuntumiskyvyssä. Ne eivät ole kiveen hakattuja sääntöjä, vaan eläviä periaatteita. Argumentointi ja perusteleminen ratkaisevat. Tarkoituksena on saada ratkaisija hyväksymään jonkin periaatteen olemassaolo, ja ennen kaikkea vakuuttumaan vaatimuksesta tämän periaatteen toteuttamiseen.
Kumpi voittaa – sääntö vai periaate?
Olisi epämielekästä ajatella, että oikeussäännöt tai oikeusperiaatteet kilpailisivat keskenään. Edes siksi, että periaatteet ovat hengeltään ylevämpiä tai elastisuutensa vuoksi melkein aina käyttökelpoisia. Säännöt ja periaatteet tavoittelevat samaa asiaa: oikeaa lopputulosta juridisen ongelman ratkaisemiseen. Sääntöjen sokea soveltaminen toisi varmastikin lainmukaisen lopputuloksen, mutta oikeudenmukaisen lopputuloksen tavoittelija haluaa varmistua, että myös oikeusperiaatteista kumpuavat arvot tulevat täytetyiksi.
Tuomas Oksanen
Lakimies
Insinööriliitto