Valtiosektorin uusi neuvottelupäällikkö Kari Eskola
Kuka olet?
Kari Eskola, neuvottelupäällikkö (valtiosektori) JUKO:sta
Vapaa-ajan harrastukset?
Vuodenajan mukainen liikunta, ranskan ja saksan kieli, Euroopan matkailu ja 70-luvun mökkeily
Mitä sanoisit silloiselle itsellesi, kun aloitit liittomaailmassa työt?
Siitä vaan, olet tehnyt fiksun valinnan, että pääset laaja-alaisesti näkemään yhteiskuntaa ja työelämää eri kanteilta. Opit paljon neuvottelemisesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Ole rohkea ja laita itsesi likoon.
Mitä uutta opit viimeksi?
Kuulin, että valtio harkitsee säästösyistä traktorin myyntiä.
Lisäksi: Pitää lautapeleistä ja tietokilpailuista ja on kilpailuhenkinen. Tuntee oopperat ja UNESCOn maailmanperintökohteet.
Eskola päätyi hakemaan JUKO:n valtiosektorin neuvottelupäällikön tehtävään hänen sanojensa mukaan juhannushuumassa. “Juhannusseppele päässä suljin silmäni kedolla ja näin JUKO:n kuvan heijastuvan veden pinnasta”, Eskola naurahtaa. Hakiessaan palaset loksahtelivat kohdalleen ja näin Eskola pääsi jatkamaan työtä paremman työelämän puolesta uudesta näkökulmasta. Tehtävän mielekkyyttä lisäsi mahdollisuus päästä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin JUKO:n lakki päässä.
Työ JUKO:ssa on vasta aluillaan ja työtehtävään tulee varmasti vielä tarkennuksia, mutta tällä erää Eskola vastaa valtiosektorilla yhdessä neuvottelupäällikkö Minna Salmisen kanssa virka- ja työehtosopimusten neuvottelemisesta sekä osallistuu erilaisten työryhmien työskentelyyn. Lisäksi työhön kuuluu luottamusmiesten ja kummien, eli liittojen asiantuntijoiden tukeminen heidän työssään.
“Luottamusmiehet ovat ammattiliiton kasvot jäsenistölle ja työnantajalle. He ovat ratkaiseva linkki yhteistoiminnassa ja toimivat JUKO:n edunvalvonnan etujoukkoina.” muistuttaa Eskola.
Arkipäivään kuuluu luonnollisesti myös erilaisten lausuntojen kirjoittaminen, valtiosektorin kehittämistyö sekä työmarkkinapoliittisten sidosryhmien tapaamista.
Neuvottelukierroksesta puhuessa Eskola kertoo, että hän odottaa kierrosta innolla ja että hän on liikenteessä luottavaisin mielin. “Sopimukset syntyvät ja ne pitävät”, toteaa Eskola.
“JUKO:n tärkein tehtävän on jatkossakin tehdä parempaa työelämää julkisen sektorin korkeasti koulutetuille”
Kun Eskolalta kysyy, mikä on JUKO:n tärkein tehtävä, nostaa hän luonnollisesti ensimmäisenä esille virka- ja työehtosopimusten neuvottelemisen korkeasti koulutetuille julkisella sektorilla. Onhan kyseessä neuvottelujärjestö. Samalla on kuitenkin todettava, että yhtä tärkeänä tehtävänä on toimiva luottamusmiesjärjestelmän ylläpitäminen ja sen tukeminen sekä paremman työelämän luominen akavalaisille julkisella sektorilla työskenteleville.
Tehtäväkenttä on laajentunut siitä mitä se on ollut aiemmin. Virka- ja työehtosopimusten merkitys ei ole pienentynyt, päinvastoin. Lisäksi JUKO:n tehtäväkenttään kuuluu tätä nykyä myös se, että JUKO on merkittävä vaikuttaja työelämän laatuun, tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja muihin tärkeisiin työelämäkysymyksiin liittyen.
“Akava on luonnollisesti keskusjärjestön roolissa keskeinen lainsäädäntövaikuttaja ja liitot tekevät omaa vaikuttamistyötä, mutta tähän tarvitaan myös JUKO:a, JUKOlaisten liittojen yhteispeliä ja ohjausta”, Eskola kertoo. Lisäksi hän haluaa korostaa sitä, että JUKO:n tavoitteet ovat liittojen yhteispelin ja keskustelun lopputulema.
Neuvottelupäällikkö peräänkuuluttaa hyvän julkisen työn arvostusta
Tulevaisuudessa Eskola toivoo näkevänsä valtiosektorilla enemmän aitoa pyrkimystä siihen, että valtio nähtäisiin kilpailukykyisenä työnantajana. Lisäksi hän peräänkuuluttaa aiempaa parempaa tasapainoa resursseihin sekä julkisen työn arvostukseen.
Entä sitten valtiosektorille kohdistuvat säästöt? Tähän kysymykseen Eskola toteaa, että “valtion säästöt eivät vaadi pensassaksien ja moottorisahan käyttöä. Tuottava sato edellyttäisi myös kannustavia lannoitteita, hyvän vaalimista ja kauniita sanoja”. Eskola painottaa myös sitä, että leikkauksien lisäksi tulisi aidosti pohtia sitä, millaiset panostukset lisäisivät tuottavuutta.
Eskola kannustaa myös työnantajan edustajia poikkeamaan järjestöuralla oppimassa myös palkansaajapuolesta. Tämä voisi tuottaa myös hedelmällistä keskustelua ja inhimillisempää työelämää samalla kun se lisää ymmärrystä etujärjestöjen työstä.
Lopuksi hän kannustaa myös nuoria juristeja pohtimaan uraa työmarkkinapuolella. Se on ollut opettavaista ja työmarkkinasektori kaipaa lisää uusia osaajia.