VES-neuvottelut alkavat – oletko valmis?
Taasko virkaehtosopimuksesta neuvotellaan valtiolla? Eihän tässä ollut kuin kevät ja kesä välissä. Onkin siis mitä aiheellisinta kysyä, miksi VES-neuvottelut ovat jälleen tapetilla? Syynä tähän on niin sanottu sopimusrakenne 1+1, jota käytännössä kaikki yksityisen sektorin neuvotteluosapuolet sekä myös valtio ja kirkko ovat tällä kertaa soveltaneet. Tämä tarkoittaa sitä, että sinänsä kaksivuotinen virkaehtosopimuspaketti on jaettu kahteen osaan. Palkantarkistukset on sovittu vain vuodelle 2022 ja vuoden 2023 ratkaisuista tullaan kaikissa edellä mainituissa TES- ja VES- pöydissä neuvottelemaan erikseen. Jos sopua ei synny, voidaan koko sopimus irtisanoa jo ensimmäisen vuoden päättyessä.
Valtion osalta vuoden 2023 palkantarkistuksista on tarkoitus neuvotella joulukuussa. Mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista, voidaan koko virkaehtosopimus irtisanoa päättymään 28.2.2023, jolloin siirrytään sopimuksettomaan tilaan.
Jo näin lokakuun puolivälin on nähtävissä, että valtion neuvottelukierros käydään poikkeuksellisen haastavassa ympäristössä. Olen itse ollut ammattiliiton palveluksessa noin parikymmentä vuotta ja käynyt sinä aikana läpi useita ”poikkeuksellisen haastavia” neuvottelukierroksia. Tällä kertaa tälle kuluneelle fraasille on kuitenkin varsin paljon katetta. Inflaatiokehitys, energian hinta ja Ukrainan sota ovat sellaisia taustatekijöitä, jotka kaikkien neuvotteluosapuolten on pantava merkille. Julkisella sektorilla huomio kiinnittyy väistämättä myös kuntasektorin ratkaisuun ja muun muassa siellä neuvoteltuun viiden vuoden palkkaohjelmaan alan houkuttelevuuden lisäämiseksi.
VES-neuvottelujärjestelmän luonteeseen kuluu se, että kunkin sopimuskokonaisuuden aikaansaaminen edellyttää aktiivista neuvottelua keskustasolla ja toisaalta aktiivista lakkovalmiuden ylläpitoa virastotasolla. Kun valmius on kunnossa, ei varsinaisia lakkotoimenpiteitä tarvita. Kaikki tulevasta sopimuskierroksesta ja jukolaisten neuvottelijoiden tukemisesta kiinnostuneet rivijäsenet voivat olla seuraavassa vaiheessa yhteydessä esim. oman virastonsa lakkopäällikköön. Aktiivisille ihmisille on käyttöä myös lakkovalmiuden ylläpidossa.
Tämä Valtikan syksyn ensimmäinen numero sisältää useita mielenkiintoisia teemoja. Saamme lukea puheenvuoroja sekä valtion VES-sopimusjärjestelmästä että myös ajankohtaisesta neuvottelutilanteesta. Lisäksi yksi artikkeleista paneutuu valtion palkkausjärjestelmiin ja siihen, miten yksittäinen virkamies voi palkkaansa vaikuttaa. Erityisesti nostaisin kuitenkin esiin TEM-hallinonalan pitkäaikaisen pääluottamusmiehen Pekka Liimataisen haastattelun, joka on tehty hänen eläkkeelle jäämisensä yhteydessä. Pekan analyysiä menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta kannattaa meidän kunkin pohtia.
Antoisia lukuhetkiä ja mukavaa syksyn jatkoa toivotellen,
Petri Toiviainen
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
