Epäasiallista kohtelua ja häirintää ei tarvitse sietää
Valtion virkamieslain mukaan viranomaisen on kohdeltava palveluksessaan olevia virkamiehiä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole virkamiesten tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Viranomaisen on myös huolehdittava siitä, että virkamiehelle annetaan virkasuhteesta johtuvat edut ja oikeudet sellaisina kuin ne hänelle kuuluvat. Työturvallisuuslaissa todetaan, että työnantajan on ryhdyttävä käytettävissä olevin keinoin toimiin epäkohdan poistamiseksi, jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Häirintää koskeva lainsäädäntö koskee niin virkamiehiä kuin työsopimussuhteista henkilöstöä. Työturvallisuuslakia ei aina noudateta eikä lain henki toteudu virastoissa.
Mitä on kiellettyä häirintää ja epäasiallista kohtelua?
Kiellettyä häirintää on sellainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaa turvallisuudelle tai terveydelle. Häirintää voivat olla esimerkiksi asiattomat vihjailut, jotka kohdistuvat ikään, sukupuoleen, ihonväriin, mielipiteisiin tai vakaumukseen. Häirintää on myös loukkaava käytös sanoin, toimin tai asentein. Sukupuolinen häirintä tai ahdistelu voivat olla fyysistä tai verbaalista. Vihjailu, ilmehtiminen, elehtiminen ja karkea puhe loukkaavat siinä missä läpsäytyksetkin.
Epäasiallista kohtelua on esimerkiksi henkilön työsuorituksen jatkuva ja perusteeton arvostelu sekä henkilön mustamaalaaminen. Epäasiallista kohtelua on niin ikään asiaton nimittely tai eristäminen työyhteisöstä, tehtävien tai palvelussuhde-etujen perusteeton muokkaaminen, pois ottaminen tai niiden myöntämättä jättäminen. Sekin on epäasiallista kohtelua, että vaativuusarviointia ei suostuta suorittamaan ilman selkeätä perustelua tai määräaikaisuuden jatkuminen on riippuvaista esihenkilön mielialasta.
Kun epäasiallinen kohtelu aiheuttaa virkamiehelle terveydellistä haittaa eikä virasto puutu tilanteeseen, rikoslaissa puhutaan rangaistavaksi määrätystä häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta.
Epämiellyttävä kohtelu ei aina ole häirintää
Kaikkea epämiellyttäväksi koettua kohtelua ei kuitenkaan voida pitää työturvallisuuslaissa tarkoitettuna kiusaamisena tai häirintänä. Epäasiallista kohtelua ei esimerkiksi ole, jos työhön liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista syntyy ristiriitoja. Näin kysymys ei ole epäasiallisesta kohtelusta, jos tehtävän vaativuudesta syntyy erimielisyys. Häirintää ei ole myöskään, jos tehtävään tai työhön liittyviä pulmia käsitellään työyhteisön jäsenten kesken tai jos virasto ryhtyy perusteltuun kurinpidolliseen toimenpiteeseen. Esihenkilö saa myös ohjata virkamiehen työkykyä koskevaan tutkimukseen keskusteltuaan ensin asianomaisen kanssa työnteossa ilmenevistä vaikeuksista. Työkykyarvioon voidaan viime kädessä velvoittaa myös virkamääräyksellä.
Työnjohtovaltaan kuuluvat päätökset ja toimet eivät siis ole epäasiallista kohtelua, vaikka ne voidaan kokea sellaisiksi. Virkamiehen tehtävät on yleensä säännelty ja määrätty virkasidonnaisesti, mutta niistä määrätään viraston sisäisellä työjärjestyksellä ja työnjohto- ja valvontaoikeuteen eli direktio-oikeuteen perustuvin toimin. Viraston toimivaltaa työpaikalla säätelevät siis lait, normit, ohjeistukset ja viime kädessä hyvät tavat. Jokaisen työnantajan kohdalla työnjohto-oikeuteen kuuluu suunnitella, jakaa voimavarat sekä johtaa ja valvoa työntekoa ja palvelussuhteessa olevia. Jos työnjohto-oikeutta kuitenkin käytetään tarkoituksella alentavasti ja ilman asiallista perustetta, ja juuri ja juuri pysyen virkamieslain piirissä, on kyse epäasiallisesta kohtelusta. Tällaisen tunnistaminen on kuitenkin haastavaa ja edellyttää usein viraston toiminnan pitempiaikaista seuraamista.
Miten toimia, jos on häirinnän kohteena?
Epäasiallinen kohtelu heikentää työyhteisön toimintaa, laskee työmotivaatiota ja romuttaa työn tuloksellisuutta sekä kohteena olevan työntekijän terveyttä. Häirintä- ja kiusaamistapausten ripeä selvittäminen on viraston ja henkilöstön työhyvinvoinnin perusedellytys. Virastoilla tuleekin olla systemaattiset häirinnänvastaiset ohjeet ja toimintatavat.
Jos esihenkilö tai kollega kohtelee virkamiestä epäasiallisesti, virkamiehen tulee kertoa häiritsijälleen suoraan, että kokee tämän käyttäytymisen epäasialliseksi eikä hyväksy hänen menettelyään. Jos tämä ei tehoa tai virkamies ei uskalla yksin mennä kertomaan asiasta, hän voi hankkia työpaikalta itselleen tukihenkilön – kollegan, työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen – jonka kanssa yhdessä ottaa asian esille. Jos tilanteesta ei kerrota asianosaiselle suoraan, tilanteen voi pahimmillaan tulkita niin, että virkamies suostuu uhriksi. Todennäköisesti epäasiallinen kohtelu jatkuu ja tilanne pahenee.
Jos virkamies on selvästi ilmaissut häiritsijälle, ettei hyväksy hänen menettelyään, häiritsijän voidaan katsoa olevan selvillä menettelynsä kielteisistä vaikutuksista ja mikäli hän jatkaa epäasiallista kohtelua, se on tahallista. Asian jatkokäsittelyn vuoksi on tärkeää, että epäasiallisen kohtelun ilmenemismuodot, toistuvuus ja häirityn reagoinnit dokumentoidaan. Jos häiritsijä kielloista välittämättä jatkaa epäasiallista kohtelua, hänelle tulee ilmoittaa, että asia viedään viraston käsittelyyn.
Virastolla on velvollisuus tarkkailla ja puuttua häirintään ja muuhun epäasialliseen kohteluun. Velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin alkaa siitä, kun esihenkilö on saanut tiedon virkamieheen kohdistuvasta häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta.
Työsuojeluvaltuutettu auttaa työpaikalla
Virkamiehen tulee suoraan tai edustajan avulla pyytää, että virasto ottaa häirintäasian käsittelyyn. Ensisijaisesti työpaikan ja yksittäisten virkamiesten tukena epäasiallisen kohtelun tilanteissa ovat työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies.
Ammattiliitolla ei ole lakiin perustuvia valtuuksia toimia työpaikalla ja virastoissa taikka puuttua epäasialliseen kohteluun tai häirintään. Siten pääsääntöisesti ammattiliiton rooli epäasiallisen kohtelun ja häirinnän tilanteissa on vähäinen. Parhaaseen tulokseen päästäänkin, jos tilanne pyritään selvittämään työpaikalla luottamushenkilöitä ja mahdollisesti työsuojeluviranomaisia sekä työterveyshuoltoa apuna käyttäen.
Työterveyshuolto tulee usein mukaan tilanteeseen vasta silloin, kun virkamies on sairastumassa tai sairastunut epäasiallisen kohtelun seurauksena. Tällöin työterveyshuollon toiminta painottuu virkamiehen terveyden palauttamiseen. Työpaikalla asiaa käsiteltäessä työterveyshuolto voi olla mukana puolueettomana asiantuntijana.
Työsuojeluviranomaiset valvovat työolojen terveellisyyttä ja turvallisuutta. Jos virasto ei ryhdy asianmukaisiin toimiin häirinnän tai epäasiallisen kohtelun poistamiseksi, tästä voidaan ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle (https://www.tyosuojelu.fi/). Työsuojeluviranomainen ensi sijassa lähtee selvittämään tilannetta yhteydenoton perusteella. Selvitys tapahtuu niin, että viranomainen kysyy osapuolilta tapahtumista ja toimenpiteistä. Viranomainen ei ole kenenkään osapuolen puolella selvittämisessä. Viranomainen antaa ohjeita ja neuvoja, jotta työpaikalla esille nousseet ongelmat voitaisiin ratkaista.
Jos virastossa on virkamiesten terveyttä välittömästi vaarantavia epäkohtia tai virasto ei ryhdy riittäviin toimiin annetuista ohjeista huolimatta, työsuojeluviranomainen voi velvoittaa viraston noudattamaan viranomaisen päätöstä sakon uhalla. Mikäli rikkomus ei korjaannu, työsuojeluviranomainen harkitsee rikkomuksen ilmoittamista poliisille ja syyttäjäviranomaiselle syytetoimia varten.
Anna Zibellini
Akavan Erityisalat
