Siirry sisältöön
Haku

Voidaanko liikaa maksettu palkka periä takaisin?

Arja Varis

Palkanmaksuun liittyviä ongelmia ilmenee aina silloin tällöin. Mikäli syystä tai toisesta palkka on maksettu virheellisen suuruisena, on se korjattava. On selvää, että puuttuvat palkanosat tulee viivytyksettä suorittaa, mutta useimmille on epäselvää, että myös työnantajalla on oikeus periä liikaa maksettu palkka takaisin.

Liikasuoritus on perusteeton etu

Liikaa maksettu palkka on oikeudellisesti ns. ” perusteetonta etua”, joka kuuluu palauttaa työnantajalle. Näin silloinkin, kun liikasuoritusta ei ole heti tai lainkaan huomattu.  Jossain tilanteissa työntekijälle tai viranhaltijalle on voitu maksaa palkkaa virheellisesti esimerkiksi palkanmaksun perusteiden muuttuessa. Joskus kyseessä virhe on vain inhimillinen vahinko tai vaikkapa ohjelmistovirhe. 

Työnantajan oikeus takaisin perintään perustuu Työsopimuslain 2 luvun 17 §:ään sekä valtion virkamieslakiin, jossa säädetään työnantajan oikeudesta periä takaisin aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan etuus. 

Takaisinperintä edellyttää selvää virhettä

Perusteettoman edun takaisinperintä tai kuittaaminen palkasta edellyttävät, että kyseessä on selvä virhe, esimerkiksi laskuvirhe tai muu ilmeinen erehdys. Se tarkoittaa sitä, että molempien osapuolten täytyy ymmärtää, että kyseessä on nimenomaan virhe, ei vaikkapa tulkintaerimielisyys. Muut erimielisyydet palkan suuruudesta tuleekin selvittää neuvotteluteitse tai riitauttamalla. 

Liikaa maksetun palkan kuittaaminen palkasta

Tieto liikaa maksetusta palkasta tulee lähes aina asianomaiselle täytenä ja ikävänä yllätyksenä ja monesti takaisin maksettavaa on ehtinyt kertyä melko lailla. Pahimmillaan käy niin, että takaisin perintä huomataan siinä vaiheessa, kun tilille ilmestyy tavan omaista paljon pienempi palkka. 

Palkka voidaan siis vähentää eli kuitata seuraavasta tai tulevista palkanmaksusta. Palkkaa ei saa kuitata siltä osin kuin se on ulosottolain mukaan jätettävä ulosmittaamatta eli palkan suojaosuus on vähintäänkin jätettävä maksettavaksi.

Ennen kuin työnantaja ryhtyy minkäänlaisin toimiin, työntekijälle tulisi kuitenkin tiedottaa liikaa maksetusta palkasta ja esittää vaatimus sen takaisinmaksusta. Näin toimittaessa voidaan sopia, että työntekijä tai virkamies palauttaa summan oma-aloitteisesti ilman palkasta kuittaamista tai sitten sovitaan jonkinlaisesta kohtuullisesta takaisinmaksuaikataulusta.  Jos kyseessä on suuri summa tai pidemmältä ajalta kertynyt perusteeton etu, voi olla kohtuullista sopia työntekijän kanssa pidemmästä takaisinmaksusuunnitelmasta.

Oikeus takaisinperintään vanhenee

Viranhaltijalaissa on erikseen säädetty takaisinperinnän vanhentumisesta. Oikeus takaisinperintään menetetään, jos siitä ei ole päätetty tai pantu sitä vireille kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana aiheeton palkan tai muun etuuden määrä on maksettu.

Työsopimuslaissa ei ole erillistä määräystä perusteettomasta edusta tai sen vanhentumisesta.  Siksi oikeuskirjallisuudessa on pidetty työsuhteisten osalta oikeudellisesti tulkinnanvaraisena, sovelletaanko vanhentumiseen työsopimuslain 13 luvun 9 §:ä (5 vuotta työsuhteen kestäessä tai 2 vuotta työsuhteen päättymisestä) vai velan vanhentumisesta annetun lain 4 §:ä (3 vuotta). 

Mikäli takaisinperintää koskeva tilanne tulee eteen, on hyvä olla yhteydessä oman liiton lakimieheen, jos tilanne tuntuu kohtuuttomalta.

Arja Varis

Edunvalvontapäällikkö

Loimu

Muita artikkeleita samassa kategoriassa

Lait ja sopimukset

Nyt alkaa olla viimeiset hetket tarttua mahdollisuuteen pitää vuorotteluvapaata!

15.03.2024 Arja Varis
Lait ja sopimukset

Työttömyysturva muuttuu, oikeus vuorotteluvapaaseen ja aikuiskoulutustukeen lakkaavat

15.03.2024 Outi Parikka
Lait ja sopimukset

Matkakustannusten korvaukset vuonna 2024 

8.12.2023 Arja Varis