Hallitusohjelmavaikuttaminen keskeisessä roolissa akavalaisten jäsenten edunvalvonnassa

Eduskuntavaalit lähestyvät vauhdilla ja katukuvassa saattaa törmätä eri puolueiden ehdokkaisiin, jotka kampanjoivat saadakseen äänestäjien mandaatin hoitaa yhteisiä asioita. Politiikasta kiinnostuneelle vaaliaika on demokratian ilotulitusta: televisioituja vaalipaneeleja, ehdokasesitteitä, vaalimakkaraa ja innokkaita ehdokkaita on tarjolla lähes joka kanavassa ja kadunkulmassa. 

Asia, joka ei sen sijaan näy somevirrassa tai sanomalehtien mainososioissa, on hallitusohjelmavaikuttaminen, jolla on kuitenkin keskeinen rooli tulevan hallituskauden päätöksenteossa. Hallitusohjelmavaikuttamista tehdään aktiivisesti myös Akavassa ja akavalaisissa liitoissa. 

Mistä on kyse? Haastattelimme Akavan tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinkoa sekä johtava asiantuntija Miika Sahamiestä Akavan vaikuttamistyön roolista ja sen sisällöstä vaalien alla. 

Hallitusohjelma ohjaa koko vaalikautta

“Hallitusohjelma on se dokumentti, joka ohjaa politiikan tekemistä koko vaalikauden, lähtökohtaisesti neljän vuoden ajan. Hallituspuolueet sitoutuvat siis edistämään ohjelmaan kirjattuja asioita”, toteaa Lotta Savinko, kun häneltä kysytään, miksi Akava tekee aktiivista hallitusohjelmavaikuttamista. 

Siksi hallitusohjelma ei ole mikään mitätön lipare, joka laitetaan hallitusohjelmaneuvotteluiden päätteeksi mappi ö:hön. Tämän vuoksi on tärkeää saada siihen kirjatuksi niitä asioita, joiden edistäminen koetaan tärkeäksi eri järjestöjen ja muiden vaikuttajien puolesta. Akavan ja akavalaisten liittojen kohdalla tällaiset asiat ovat korkeasti koulutetuille palkansaajille tärkeitä asioita, kuten osaamiseen panostaminen, kestävä taloudenpito sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä.

“Sen sijaan ne asiat, jotka tulevat hallitusohjelman ulkopuolelta, eivät välttämättä saa tarvittavaa kannatusta hallituspuolueiden keskuudessa tullakseen hyväksytyiksi eduskunnassa.”, jatkaa Miika Sahamies. 

Poikkeuksia on kuitenkin olemassa. Esimerkki tällaisesta asiasta löytyy vielä tuoreesta muistista, kun eduskunta hyväksyi tartuntatautilain uudistamisen koronapandemian saavutettua Suomen keväällä 2020. Lähtökohtana on kuitenkin se, että se mistä on sovittu Säätytalossa hallitusneuvotteluissa pitää myös loppukauden ajan, vaikka toisinaan osasta kysymyksiä on tullut niin kutsuttuja omantunnon kysymyksiä, jotka ovat horjuttaneet hallituspuolueiden yhtenäisyyttä myös tällä hallituskaudella. 

Hallitusohjelmatavoitteet eivät synny vakuumissa

Akavan jäsenkenttä on hyvin laaja, ja tämä on otettava huomioon myös tavoitepapereita ja ohjelmia valmistellessa. Teemat eivät kuitenkaan tupsahda tyhjyydestä, vaan Akavalla ja liitoilla on jatkuvasti tuntosarvet herkkinä siitä mitä kentällä tapahtuu alasta riippumatta. Moni asia, kuten työelämän tasa-arvo, psykososiaalinen kuormitus sekä muut keskeiset tavoitteet yhdistävät ihmisiä riippumatta siitä, onko kyseessä yksityinen vai julkinen sektori.

“Akavan jäsenliitoissa tehdään hyvää valmistelevaa työtä oman jäsenkunnan tavoitteiden kannalta. Tämä helpottaa yhteisen näkemyksen muodostamista”, kertoo Savinko. “Lisäksi on hyvä, että erilaiset teemat herättävät keskustelua puolesta ja vastaan. Keskustelun kautta löydetään usein hyvä lopputulema ja tässä eri toimikunnilla ja työryhmillä on iso merkitys”, hän jatkaa.

Akavan hallituksen käsitellessä eri versioita hallitusohjelmatavoitteista, ovat tavoitteet käyneet pitkän prosessin, joka alkaa sektorikohtaisella valmistelulla. 

“Valmistelevat työryhmät ja toimikunnat politiikkasektoreittain koostuvat eri liittojen toimijoista, jotka ovat valmistelleet kantoja sen perusteella, millainen poliittinen ymmärrys erilaisista kysymyksistä on olemassa Akavan sekä sen liittojen sisällä. Näistä koostetaan ohjelmaluonnos, jota hallitus käsittelee useampaan otteeseen”, kertoo Sahamies.

Akavassa tehdään aktiivista ohjelmatyötä hallitusohjelmatavoitteiden laatimisen lisäksi. Myös tutkimustoiminnalla on keskeinen rooli erilaisten tavoitepaperien laatimisessa, sillä tavoitteiden asetannan tulee perustua tutkittuun tietoon.

Mitä tulee sektorikohtaisiin eroihin yksityisen ja julkisen sektorin puolelta, punnitaan mahdollisia eroavaisuuksia ja ne huomioidaan tavoitteita asettaessa. Osa teemoista korostuu luonnollisesti enemmän julkisella sektorilla ja toisin päin. Tässäkin yhteisakavalainen valmistelu on keskeisessä roolissa ja tavoitteiden muotoilussa pyritään huomioimaan kaikki sektorit, joilla akavalaisia työskentelee.

Akavan keskeisimmät tavoitteet tulevalle hallituskaudelle

• Osaamistason nostamiseksi huolehditaan koko koulutusketju kuntoon
  
•  TKI-panostukset nostetaan 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä
  
•  Julkinen talous saatetaan tasapainoon
  
• Työn verotusta kevennetään
  
• Työllisyysaste nostetaan 80 prosenttiin
  
• Työturvallisuuslaki uudistetaan työhyvinvoinnin parantamiseksi
  
• Sosiaaliturvaa uudistetaan kannustavalla ja kestävällä tavalla
  
• Suomi on aktiivinen toimija EU:ssa
  
• Sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen panostetaan

Työssä jaksaminen korostuu myös julkisella sektorilla

Kun haastateltavilta kysytään keskeisimpiä asioita julkisen sektorin kannalta, korostuu erityisesti työssä jaksaminen ja henkinen työsuojelu.

“Julkisella sektorilla puhututtaa hyvin paljon samat asiat kuin yksityisellä: miten huolehdimme kaikkien työntekijöiden ja viranhaltijoiden työkyvystä ja osaamisesta nyt ja jatkossa”, sanoo Savinko.

Työntekijöiden ja viranhaltijoiden työhyvinvoinnin lisäksi Sahamies nostaa esille myös opiskelijoiden hyvinvoinnin.

Yksi hyvinkin merkittävä asia julkisella sektorilla on koulutussektori. Väestörakenteen muutokset, työelämän jatkuva muutos ja erilaiset osaamistarpeet asettavat valtavat paineet koulutusjärjestelmällemme.

“Koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen on taattava riittävä rahoitus, jotta voimme vastata tämän päivän sekä tulevaisuuden haasteisiin ja työelämän tarpeisiin”, muistuttaa Sahamies.

Haasteita näköpiirissä myös tulevalle vaalikaudelle

Puolueiden vaaliohjelmia selatessa saattaa törmätä moniin yhtäläisyyksiin, mutta myös eroavaisuuksiin. Hallitusohjelmaneuvotteluissa on tärkeää, että puolueet löytävät yhteisiä nimittäjiä, joiden pohjalta hallitusohjelmaa rakennetaan. 

“Hallitusohjelmaneuvotteluissa lähdetään kartoittamaan puolueiden näkemyksiä eri asioista ja sen jälkeen ne yritetään sovittaa yhteen. Erityisesti talous-, tasa-arvo- ja ympäristökysymysten sovittaminen yhteen hallituskokoonpanosta riippumatta voi olla haastavaa neuvotteluiden alkaessa”, pohtii Savinko.

Tiedossa olevien haasteiden, kuten taloustilanteen, ilmastokriisin ja työelämän muutosten lisäksi ei tule unohtaa sitä, että myös ulkoiset haasteet saattavat aiheuttaa paineita tulevalle hallitukselle. Tämä on nähty myös kuluvalla hallituskaudella koronapandemian sekä Venäjän hyökkäyssodan myötä. Koska ennustaminen on vaikeaa, tulee päätöksenteossa keskittyä siihen, miten poliittinen päätöksenteko sopii siihen yhteiskuntaan ja aikaan, jossa elämme.

Vaikuttamistyö ei lopu hallitusohjelmaan

Hallitusohjelmatavoitteita on esitelty istuville päättäjille sekä ehdokkaille jo hyvissä ajoin ennen vaaleja. Lisäksi hallitusohjelmatavoitteista on tiedotettu myös niille, jotka tekevät taustatyötä politiikan parissa. Osa akavalaisista tavoitteista on myös päätynyt puolueiden vaaliohjelmiin!

“Vaikuttamistyö ei pääty hallitusohjelmakirjaukseen vaan sen jälkeen on varmistettava myös se, että kirjauksen sisältö vastaa tavoitteen asettelua ja että sitä aidosti edistetään myös hallituskauden aikana”, huomauttaa Sahamies.

Hallitusohjelmavaikuttamisella on aidosti merkitystä, sillä sen tarkoituksena on johtaa niihin yhteiskunnallisiin muutoksiin, joille koetaan tarvetta. Se ei kuitenkaan ole ainoa tärkeä osa vaikuttamistyötä. Akava vaikuttaa myös hallitusohjelmien ulkopuolella yleisesti siihen, mitä ympärillä tapahtuu. 

“Akavan DNA:han kuuluu se, että yhteistyössä jäsenliittojen kanssa etsitään yhteinen nimittäjä, jotta voidaan ajaa tärkeää työtä tekevien ihmisten asiaa sektorista riippumatta”, sanoo Savinko ja jatkaa “lobbaus eli vaikuttamistyö ei ole pahasta vaan välttämätöntä, jotta voimme ajaa jäsentemme asiaa.”

Vaikuttaminen ei siis ole mitään kabinettien uumenissa tapahtuvaa pienen piirin puuhaa, vaan pitkäjänteistä työtä, jolla saadaan aikaan muutosta. Siksi Akavakin ottaa jälleen kerran osaa hallitusohjelmavaikuttamiseen. “Tämän voisi nähdä osana jäsenpalvelua ja edunvalvontaa”, muistuttaa Savinko.

Lue lisää tavoitteista Akavan verkkosivuilla.(siirryt toiseen palveluun)

Veera Hellman