Jokaisella on oikeus turvalliseen työpaikkaan
Syrjintää ja häirintää esiintyy tänäkin päivänä työpaikoilla, vaikka ne kielletään yksiselitteisesti useammassakin laissa. Syrjinnällä viitataan toimintaan, jossa ihmistä kohdellaan hänen ominaisuuksiensa perusteella huonommin kuin toisia.
Yhdenvertaisuuslaissa lueteltuja syrjintäperusteita ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, uskonto, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet ja seksuaalinen suuntautuminen. Lisäksi syrjintää voi tapahtua sukupuolen tai sukupuoli-identiteetin perusteella.
Yhdenvertaisluuslaki kieltää myös häirinnän. Häirintä määritellään käyttäytymisenä, jolla loukataan henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti luomalla uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri syrjintäperusteilla.
Syrjintää voi ilmetä työelämässä erilaisissa arkisissa tilanteissa aina kahvihuoneesta projektien vetovastuisiin tai työrooleihin. On syytä muistaa, että syrjinnäksi katsotaan sellaiset tilanteet, joissa palvelussuhteessa olevaa on kohdeltu huonommin kuin toisia nimenomaan yhdenvertaisluuslaissa luetellun ominaisuutensa vuoksi. On siis osoitettava tietty syrjintäperuste, jolle epäilys syrjinnästä pohjautuu.
Työnantajalla on velvollisuus puuttua syrjintään ja häirintään, ja työnantajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin heti tultuaan tietoiseksi asiasta. Tämän vuoksi on tärkeää, että tieto mahdollisesta syrjinnästä tai häirinnästä tulee myös esihenkilön tietoon.
Näin voit itse olla edistämässä syrjimätöntä työpaikkaa
Kaikille turvallinen työpaikka luodaan siten, että kohtelemme toisiamme hyvin ja tiedostamme, että monimuotoinen työyhteisö erilaisine ihmisineen on rikkaus.
Tässä pari vinkkiä, joilla voit itse olla edistämässä yhdenvertaisuutta työpaikallasi:
- Älä oleta. Ei ole syytä olettaa ihmisistä tiettyjä asioita, sillä kaikki ominaisuutemme eivät näy ulospäin. Yhtenä esimerkkinä on seksuaalinen suuntautuminen. Mikäli keskustelet kollegoidesi kanssa perheasioista, kannattaa välttää oletuksia esimerkiksi tyttö- tai poikaystävistä. Sen sijaan on parempi puhua kumppanista tai puolisosta ja antaa kollegalle tilaa kertoa itse, mikäli hän haluaa avata omaa yksityiselämäänsä sinulle.
- Tunnista piilevät ennakkoluulot ja ole osaltasi purkamassa niitä. Luomme usein päässämme tahtomattammekin ennakko-oletuksia muista ihmisistä. Osaatko tunnistaa tällaiset ennakkoluulot ja toimia niin, etteivät ne määritä puheitasi tai tekojasi? Kuten edellä todettu, et voi tietää, millaisia ominaisuuksia kollegallasi on pelkästään esimerkiksi ulkonäön perusteella.
- Tunnista syrjintä ja puutu siihen. Luo kokonaiskuva tilanteesta ja mieti, keneen voisit olla yhteydessä aiheesta: esihenkilö, luottamusmies tai vaikka työsuojeluvaltuutettu?
Tärkeintä, mitä voit itse tehdä on se, että hyväksyt jokaisen sellaisena kuin hän on ja ettet kohtele ketään eri tavalla heidän henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi.
Veera Hellman
Suomen Ekonomit
