Siirry sisältöön
Haku

JUKOn työtaisteluvalmius valtiosektorilla

Petri Toiviainen

JUKOn työtaisteluvalmius valtiosektorilla

Virka- ja työehtosopimusneuvottelut ovat täydessä käynnissä valtiosektorilla, sillä nykyinen sopimuskausi on päättymässä 28.2.2022. JUKO jäsenyhdistyksineen pyrkii virka- ja työehtosopimuksiin ensisijaisesti neuvotellen. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan syntyy tilanteita, joissa joudutaan turvautumaan painostusvoiman käyttämiseen. Työtaistelutoimenpiteisiin ryhdytään vain, mikäli merkitykseltään erittäin tärkeitä tavoitteita ei muutoin voida saavuttaa, työnantajan sopimusesitykset katsotaan kohtuuttomaksi tai muut ulkopuolisten toimenpiteet pakottavat työtaisteluvoiman käyttämiseen turvattaessa akavalaisten työmarkkina-asemaa.

Voiman näyttöä – ei sen käyttöä

Työtaisteluvalmius/järjestövalmius tarkoittaa kykyä tehokkaan työtaistelutoimenpiteen toteuttamiseen, mikäli sellaiselle ilmenee tarvetta. Mitä parempi valmius, sitä todennäköisemmin varsinaista työtaistelutoimenpidettä ei tarvitse toteuttaa. JUKOssa valtiosektorin yleistä valmiutta koordinoi valtion neuvottelukunnan alainen valtion keskuslakkotoimikunta, joka koostuu jukolaisissa liitoissa työskentelevistä valtiosektorin edunvalvonnan ammattilaisista. Työrauhan aikana keskuslakkotoimikunnan tehtävänä on ennen kaikkea ajantasaisen työtaisteluohjeiston ylläpito, virastokohtaisten sekä alueellisten/työpaikkakohtaisten työtaisteluorganisaatioiden rakentamisen koordinointi sekä paikallisten aktiivien kouluttaminen. Valmiutta kohotettaessa keskuslakkotoimikunta laatii tarvittavat yksilöidyt työtaistelusuunnitelmat ja mikäli työtaisteluun joudutaan turvautumaan, johtaa keskuslakkotoimikunta työtaistelun käytännön toteuttamisen.

Keskeistä on paikallinen työtaisteluvalmius

Tehokasta valmiutta ei koskaan saada aikaan vain keskustason toimenpitein, vaan virastokohtaisten ja alueellisten/työpaikkakohtaisten jukolaisista aktiiveista muodostuvien työtaistelutoimikuntien rooli on aivan keskeinen. Tällä hetkellä lähes joka virastosta löytyy vähintään jukolainen lakkopäällikkö ja / tai työtaisteluvalmiudesta vastaava yhteyshenkilö. Heitä on myös aktiivisesti koulutettu valmiuden ylläpitoon liittyvissä kysymyksissä. Mikäli olet kiinnostunut oman virastosi jukolaisesta työtaisteluvalmiudesta, voit ensi vaiheessa ottaa yhteyttä oman liittosi valtiosektorin yhteyshenkilöön.

Neuvottelijat tarvitsevat tuekseen työtaisteluvalmiuden – tule mukaan
toimimaan!

Onnistuakseen Sinun etujesi edistämisessä JUKO tarvitsee virastoosi toimikunnan, joka tarpeen tullen huolehtii työtaistelu- eli lakkovalmiuden rakentamisesta. Lakkotoimikuntaa johtaa lakkopäällikkö. Virastojen lakkotoimikunnat ovat jo hyvässä valmiudessa, mutta uusia toimijoita mahtuu aina mukaan. Lisätietoa voi kysyä viraston jukolaiselta lakkopäälliköltä, luottamusmieheltä tai omasta liitosta.

Lakko on työntekijöiden laillinen oikeus etujensa puolustamiseksi. Työtaisteluvalmius pyritään rakentamaan niin vahvaksi, että se jo sellaisenaan vaikuttaa neuvotteluihin työntekijäpuolen kannalta suotuisasti: työnantajalle syntyy halu välttää tilanteen eskaloitumista lakkovaroitukseen ja mahdolliseen lakkoon.

Neuvottelut tarvitsevat tuekseen voimaa

Jos uskottavaa työtaisteluvalmiutta ei ole, työnantaja pyrkii neuvotteluissa sanelemaan työ- ja virkaehtosopimuksen sisällön. Hyvä työtaisteluvalmius vaatii ylläpitotoimia työrauhan aikana ja valmiuden kohottamista juuri ennen mahdollista työtaistelua. Lakkoaseen käyttö ei ole itsetarkoitus, vaan se rakennetaan tilanteeseen, josta ei enää neuvotellen päästä eteenpäin.

Lakkotoimikunta on sisäpiirissä

Lakkotoimikunta saa säännöllisesti täsmällistä tietoa neuvottelutilanteesta. Lakkotoimikunta voi itse vaikuttaa työtaisteluvalmiuden kehittämiseen ja käytännön suunnitelmiin omassa virastossaan ja myös antaa palautetta JUKOn keskustasolle. Lakkotoimikunnan tehtävät eivät normaalitilanteessa juurikaan työllistä verrattuna esimerkiksi luottamusmiestehtävän hoitamiseen. Lakkotilanteessa jukolainen luottamusmies ei voi toimia lakkopäällikkönä. Liittojen lakkovastaavat toimihenkilöt järjestävät lakkopäälliköille tai lakkotoimikuntien jäsenille vuosittain koulutusta, mm. lakkopäällikköseminaareja, joissa voi verkostoitua muiden työtaistelutoimijoiden kanssa. Lakkopäälliköille lähetetään säännöllisesti tiedotteita ja ohjeistusta.

Yhteyshenkilökin riittää alkuun

Yksikin toimija voi kehittää virastonsa lakkovalmiutta, mutta mukavampaa toki on, jos voidaan jakaa tehtäviä ja vastuita lakkotoimikunnan ohjeiston mukaisesti: lakkopäällikkö, varalakkopäällikkö, viestintävastaava, tapahtumavastaava jne.
Jos virallista lakkopäällikköä ei heti saada nimettyä, voidaan JUKOlle ilmoittaa viraston yhteyshenkilö. Yhteyshenkilön avulla JUKO ja liitot voivat informoida viraston jukolaisia neuvottelutilanteesta ja toimista lakkovalmiuden aikaansaamiseksi.

Tule mukaan toimintaan, kaikkien panoksella on merkitystä!

Petri Toiviainen

Kirjoittaja toimii JUKOn valtiosektorin keskuslakkotoimikunnan puheenjohtajana ja neuvottelupäällikkönä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:ssä.

Muita artikkeleita samassa kategoriassa

Neuvottelutoiminta

Neuvottelukierroksen tunnelmia

31.05.2022 Markku Kojo
Neuvottelutoiminta

Katsaus naapuripöytien antiin

31.05.2022 Petri Toiviainen
Neuvottelutoiminta

Työn murros ja sopimusneuvottelut

23.02.2022 Harri Westerlund