Siirry sisältöön
Haku

Valtionhallinnon erityisyys – 80 000 ammattilaista oikeusvaltiota ylläpitämässä 

Minna Salminen
Minna Salminen avaa valtion ajankohtaisia asioita. Virkamiehillä on oltava vahva virkasuhteen suoja, jotta laadukas hallinnollinen ja kansalaisten henkeä ja terveyttä turvaava työ on mahdollista tehdä hyvin ja riippumattomasti.

Valtiolla työskentelee 80 000 henkilöä. Määrä oli pitkään laskussa, mihin tietoisesti tähdättiin sekä rakenteellisilla muutoksilla että tuottavuustoimilla. Viime vuosina henkilötyövuosia on hiukan lisätty, mutta maan nykyisen hallituksen tavoittelemien säästöjen vuoksi todennäköisesti mennään taas alemmas.  

Pelkkää tilastoa tuijottelemalla totuus harvoin paljastuu. Numeroiden takana on aina joku, joka tekee omaa tehtäväänsä turvatakseen kansalaisten arkea tai mahdollistaakseen sen, että hallinto toimii. Suomi on esimerkiksi OECD:n vertailuissa aina kärjessä hallinnon tehokkuudessa. Hyvinvointivaltiomme pyörii siis mukavasti, kustannustehokkaasti ja saa tuloksia aikaan sisäisen eheyden näkökulmasta. Tavatonta ei silti ole kuulla, että hallintoa on liikaa.  

Tuottavuusohjelma haastaa hyvää hallintoa ja turvallisuustilannetta 

Hallituksen massiivinen tuottavuus- eli säästöohjelma tulee koskettamaan valtionhallintoa monella tapaa. Kansalaisten palveluja pyritään virtaviivaistamaan esimerkiksi siirtymällä paperipostista Suomi-postilaatikkoon tai vastuuttamalla kansalaisia enemmän. Turvallisuussektorin on luvattu olevan säästöjen ulkopuolella, ja esimerkiksi poliisien määrää on hallituksen kesken sovittu kasvatettavan. Samalla säästöt kohdennetaan isommin hallinnon puolelle, eikä sekään ole ongelmatonta. Sisäinen turvallisuus on paljon muutakin kuin poliisien läsnäoloa kaduilla. Päätösten tulee syntyä oikein perustein ja olla kestäviä. Hyvän hallinnon merkityksen tämä hallitus tulee huomaamaan viimeistään silloin, kun lakien ja asetusten valmistelu jonoutuu ja hidastuu. Eduskunnan aikataulut ovat armottomat, ja eduskunta viime kädessä päättää, mitä oikeusvaltiossamme tapahtuu.  

Hyvä hallinto on sujuvaa ja läpinäkyvää. Päätökset perustuvat aina valmisteluun, jossa arvioidaan vaikutukset ja annetaan eri toimijoille mahdollisuus vaikuttaa. Tämä hallitus ei ole ainakaan aluksi kovin hyvin noudattanut hyvää hallintoa. Ensimmäiset lait vietiin eduskuntaan vain kahden viikon lausuntoajan jälkeen.  

Työn tekemisen edellytyksistä sovitaan parhaiten yhdessä 

Valtiolla virka- ja työsuhteista sovitaan valtion työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen välillä. JUKO on pääsopijajärjestöistä selkeästi suurin, ja kannamme sitä kautta merkittävää vastuuta osallistumisesta aina, kun siihen on mahdollisuus.  

Palvelussuhteen ehtojen tulee olla oikeudenmukaiset. Vaikka valtio on työmarkkinasektorina muista poikkeava mm. siksi, että lähes kaikilla on vähintään alempi korkeakoulututkinto ja työtä tehdään yhteiseksi hyväksi, ovat valtion työpaikat silti työpaikkoja siinä missä muutkin. Esimerkiksi matkustamiseen ja etätöihin liittyvät käytännöt ovat nykyisessä työelämässä keskeisiä myös valtiolla. Näihin kaivataan joustoja ja järkeviä ratkaisuja. 

Maan hallitus on päättänyt muuttaa työmarkkinoita monella tapaa. Uudistukset ovat epätasapainoisia työntekijöille ja palkansaajajärjestöille verrattuna työnantajaan. Suomessa työmarkkinoita on perinteisesti kehitetty hyvässä yhteistyössä työntekijöitä ja työnantajia edustavien järjestöjen välillä ja joskus yhdessä valtiovallan kanssa. JUKOssa onkin seurattu hämmästyksellä hallituksen aikeita heikentää työelämän pelisääntöjä.  

Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, määräaikaisen työsuhteen voisi solmia ilman perustetta vuodeksi, irtisanominen helpottuu ja sairaspoissaoloja maksatetaan työntekijöillä. Näillä kaikilla on merkittävä työhyvinvointia vähentävä vaikutus. Työelämästä tulee turvattomampaa ja todennäköisesti riitaisampaa.  

JUKOn näkemyksen mukaan hallituksen kaavailemia heikennyksiä ei pidä tehdä kenellekään, mutta niitä ei varsinkaan voi tuoda virkamiespuolelle. Virkamieslaki lähtee siitä, että virkamies voi tehdä työnsä hyvää hallintotapaa noudattaen, joten erityisesti irtosanomissuojan tulee olla vahva. Virkamiesten asema hallinnossa on keskeinen ja pysyvä hallitusten vaihtuessa. Tällä hetkellä ei onneksi ole viitteitä siitä, että valmistelua oltaisiin aloittamassa. JUKO on vaatinut, että asiasta keskustellaan ensin henkilöstöjärjestöjen kanssa. 

Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet turvattava 

Vaikka valtiolla on kohtuullisen hyvät tiedon antamisen käytännöt, eivät järjestötkään pääse kaikkeen vaikuttamaan. Määräaikaisia palvelussuhteita on valtiolla paljon, ja nuoret naiset ovat joukossa yliedustettuina. Peräti 20 % naisista on määräaikaisessa palvelussuhteessa. Tämä on järkyttävä epäkohta, joka työnantajan tulee korjata.  Tilanne on syntynyt ennen kuin kukaan päättäjistä oli edes keksinyt tuoda keskusteluun perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden sallimisen vuodeksi.   

Lisäksi viime aikoina on ollut hapuilua yhteistoiminnan kanssa. Valtiolla on ollut pitkä perinne, että henkilöstöjärjestöt ovat alusta asti mukana, kun uudistuksia aletaan valmistella. Nyt on lähdetty niin nopeasti liikkeelle esimerkiksi aluehallinnon uudistamisen kanssa, että jouduimme useaan otteeseen kysymään perään, milloin pääsemme mukaan. Toivottavasti tässä palataan oikealle tielle. Näin valtionhallinnosta vastaava ministerikin meille toki lupasi, kun tapasimme. 

Minna Salminen

Neuvottelupäällikkö

Juko

Muita artikkeleita samassa kategoriassa

Neuvottelutoiminta

Sovitaanko oikeudenmukaisesta palkasta vai vientimallista

13.10.2023 Kari Eskola
Neuvottelutoiminta

Valtion palkkaedunvalvonnan tulevat haasteet

5.06.2023 Harri Westerlund
Neuvottelutoiminta

Valtion uusi virka- ja työehtosopimus saatiin neuvoteltua helmikuun lopulla

20.03.2023 Petri Toiviainen