Siirry sisältöön
Haku

Katsaus naapuripöytien antiin

Petri Toiviainen
Edelleen käynnissä oleva työ- ja virkaehtosopimuskierros on pitkästä aikaa ensimmäinen, jonka aikana on ainakin periaatteessa ollut mahdollista neuvotella työehtoasioista ilman ulkoa annettuja raameja.

Koko 2010-luku oltiin käytännössä sidoksissa erilaisiin kilpailukykyratkaisuihin ja pari vuotta sitten jouduttiin vielä laajasti neuvottelemaan ns. kiky-tuntien poistosta. Tällä kertaa eri sektoreiden työ- ja virkaehtosopimuksia on ainakin periaatteessa voitu tarkastella niiden omista lähtökohdista käsin. Toki on niin, että käytännössä kaikissa pöydissä kuumana perunana on ollut lakimääräinen perhevapaauudistus ja sen vaikutus perhevapaiden palkallisuuteen.

Yksityisen sektorin työehtosopimusten osalta päänavaus tapahtui sinänsä tuttuun tapaan teknologiateollisuuden toimialalla. Tällä kertaa neuvotteluratkaisut avasi kuitenkin heti vuoden 2022 alussa akavalainen Ylempien Toimihenkiköiden Neuvottelujärjestö YTN. Omassa neuvottelupöydässään YTN joutui varsin pitkään kamppailemaan yleiskorotusten säilyttämisen puolesta. Tässä loppujen lopuksi onnistuttiin ja alan ylempien toimihenkilöiden palkat kohoavat vuonna 2022 vähintään 0,9 prosentin yleiskorotuksella ja 0,9 prosentin paikallisella erällä, ellei talokohtaisesti muista järjestelyistä sovita. Kaiken kaikkiaan yksityisen sektorin sopimusaloilla vuoden 2022 kustannusvaikutus näyttää asettuneen 1,8–2,0 prosentin tuntumaan.

Muiden asioiden kuin palkankorotusten osalta tämä neuvottelukierros ei tuonut yksityiselle sektorille merkittäviä uusia avauksia. Perhevapaita koskeva suuri lainsäädäntöuudistus on toki kaikkien tiedossa ja työehtosopimuskohtaisissa työryhmissä on tarkoitus sopia siitä, miten ennen kaikkea palkallisuus synnyttävän ja ei-synnyttävän vanhemman välillä jatkossa hoidetaan. Hieman hankalan raamin tälle sopimiselle aiheuttaa tosin se, että valtaosassa yksityisen sektorin työehtosopimuksia perhevapaauudistus on sovittu toteutettavaksi kustannusneutraalisti. Toki valtiovalta tukee vanhempainpäivärahojen muodossa perhevapaita aikaisempaa enemmän, joten sinänsä neuvotteluvaraa tässäkin asiakokonaisuudessa on.

Yksityisen sektorin edellä mainitut ratkaisut huomioiden voidaan todeta, että valtiolla saatiin tällä kierroksella aikaan hyvinkin kohtuullinen ja vertailukelpoinen VES/TES-ratkaisu. Helmikuun lopussa syntynyt sopimus on kaksivuotinen ajalle 1.3.2022 – 29.2.2024. Yleiskorotus nostaa kaikkien valtion työntekijöiden palkkoja 2 prosenttia 1.6.2022 lukien. Vuoden 2023 korotuksesta neuvotellaan keskustasolla jouluun puoliväliin mennessä. Jos osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen toisen vuoden korotuksesta, sopimus on mahdollista irtisanoa ensimmäisen vuoden jälkeen.

Valtiolla sopimusteksteihin tehdyistä muutoksista periaatteellisesti merkittävin laajennus koskee perhevapaita. Valtion osalta synnyttävän vanhemman palkalliset perhevapaat säilyivät yhteensä 72 päivässä (= noin 3 kuukautta). Toisen vanhemman palkalliset perhevapaat sen sijaan nousivat 6 päivästä (=1 viikko) 18 päivään (=3 viikkoa). Täyteen tasa-arvoon on tältä osin vielä matkaa, mutta suunta on oikea. Esimerkkiä voi tarvittaessa hakea esimerkiksi yliopistojen uudesta työehtosopimuksesta, jossa vanhempainvapaat ovat jatkossa palkallisia molempien vanhempien osalta 32 arkipäivän ajan.

Petri Toiviainen

Neuvottelupäällikkö

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

Muita artikkeleita samassa kategoriassa

Neuvottelutoiminta

Jonne Rinne: ostovoiman parantaminen on tärkein neuvottelutavoite

5.12.2024 Sari Wiid
Neuvottelutoiminta

Miten palkkausjärjestelmää sovelletaan työpaikallasi?

5.12.2024 Harri Westerlund
Neuvottelutoiminta

Mitä aluehallinnon uudistuksessa tapahtuu ja milloin?

7.10.2024 Heidi Tomperi