Siirry sisältöön
Haku

Miten perhevapaauudistus toteutetaan valtiolla?

Kari Eskola
Toisen vanhemman palkallinen perhevapaa piteni valtiolla 18 päivään. Tämä oli hyvä edistysaskel, vaikka jättikin uudistuksen vielä puolitiehen.

Suomeen saadaan uusittu perhevapaajärjestelmä 1.8.2022. Muutos toteutuu osana EU:n työelämän tasapainodirektiivin implementointia. Samalla se on osa poliitikkojen ja palkansaajapuolen jo vuosia tavoittelemaa perhe- ja työelämän joustavampaa yhteensovittamista.

Lainsäätäjän keskeisimpänä tavoitteena on, että vanhemmat jakavat perhevapaita ja siten hoitovastuuta lapsesta tasaisemmin. Tämä edistää parhaiten palkkatasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työpaikoilla.  

Perhevapaauudistus myös vahvistaa toisen vanhemman (esimerkiksi isän) mahdollisuuksia lapsen hoitoon ja tukee sitä kautta lapsen kehitystä.

Uudistuksessa on otettu huomioon monimuotoiset perheet saattamalla adoptio- ja apilaperheet samaan asemaan muiden perheiden kanssa. Apilaperheellä tarkoitetaan perhemuotoa, jossa lapsi tai lapset ovat eri perheiden yhteisiä lapsia.  

Vanhempainvapaat pitenevät 14 kuukauteen

Vanhempainrahakausi pitenee 320 arkipäivään niin, että molemmat vanhemmat saavat lähtökohtaisesti 160 arkipäivää vanhempainvapaata. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toinen vanhempi saa nyt yhtäläiset oikeudet vanhempainvapaaseen.

Vanhempi voi luovuttaa toiselle vanhemmalle omasta kiintiöstään enintään 63 arkipäivää.

Synnyttävälle vanhemmalle (esimerkiksi äiti) on lisäksi varattu 40 arkipäivää palkallista raskausrahakautta lapsen synnytykseen ja synnytyksestä toipumiseen.

Uutta lakia sovelletaan, kun laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.

Vanhempainvapaata voi pitää eri mittaisissa jaksoissa siihen asti, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Vapaa jaetaan vanhempien kesken, sitä voidaan pitää vuorotellen tai yhtä aikaa enintään 18 päivää ja vapaita voi myös pitää osissa. Jaksojen vähimmäispituus on 12 arkipäivää ja niitä voi olla kalenterivuodessa enintään 4.

Valtiolla voi oman työnantajansa kanssa myös sopia lyhyemmistä tai useammasta jaksosta.

Hoitovapaata ja tilapäistä hoitovapaata koskevat säädökset pysyvät ennallaan, ja hoitovapaan aikana voi edelleen saada kotihoidon tukea. Keskusjärjestö Akava vaikutti vuosia taustalla perhevapaajärjestelmän uudistamiseksi eikä pitänyt hyvänä tasa-arvon ja työhönpaluun näkökulmasta, että kotihoidon tuki säilytettiin uudistuksessa.

Palkallisuutta hilattiin eteenpäin

Valtion työmarkkinalaitoksen ja palkansaajajärjestöjen JUKO, JHL, PRO välisissä neuvotteluissa keväällä 2022 oli kyse siitä, miten lakiin ja sosiaaliturvajärjestelmään tehtävä perhevapaauudistus viedään valtion yleiseen virka- ja työehtosopimukseen.

Ennen muuta kyse oli vanhempainvapaajaksojen palkallisuudesta. JUKOn yhteinen tavoite koko julkiselle sektorille oli, että molemmille vanhemmille tulee antaa yhtä pitkä palkallinen vanhempainvapaakausi ilman, että synnyttävän vanhemman palkallinen jakso pienenisi.

Uusi järjestelmä ei juurikaan nostaisi työnantajan suoria työntekijälle maksamia palkkakuluja sillä KELAn tukijärjestelmää korotettiin työntekijän ja työnantajan hyväksi.

Valtiolla konkreettisen muutoksen arvioitiin koskettavan erityisesti poliisia, puolustusta ja rajavartiointia, jos valtaosa nuorista isistä lähtisi käyttämään rohkeammin perhevapaita.

Valtion sopimusratkaisu säilyttää synnyttävän vanhemman palkalliset vapaat entisellään 72 arkipäivässä (40 päivää raskausrahakautta + 32 päivää palkallista vanhempainvapaakautta). Toisen vanhemman vapaa taas nousee entisestä 6 päivän palkallisesta isyysvapaasta 18 arkipäivään.

Kaikki laista tulevat jaksotusvaihtoehdot toteutetaan, ilmoitusajat pysyvät ennallaan ja vuosilomaa kertyy edelleen osalta perhevapaita.  

Vaikka valtion ratkaisu jää vielä ”puolitiehen”, se oli kuitenkin työmarkkinoiden ensimmäinen perhevapaaratkaisu. Alkuvuodesta syntyneet yksityisen sektorin alat eivät kyenneet asiaa ratkaisemaan vaan jättivät perhevapaakysymykset auki. Yliopistot sen sijaan saivat täysimääräisesti 32 arkipäivän palkallisen vanhempainvapaan molemmille vanhemmille. Näin tullee sopimaan myös kuntasektori, jossa työtaistellaan vielä tätä kirjoitettaessa.

Suuntana moniarvoisempi työelämä

Perhevapaauudistuksessa jätettiin ennalleen perhevapailla olevan ja vapailta palaavan turvaan liittyvät kysymykset. Miten työurani käy ja mihin tehtäviin palaan, jos käytän perhevapaita? Oikeus palata omaan asiantuntija- ja esihenkilötyöhön onkin juuri akavalaisissa ammateissa keskeinen kysymys. Siksi näitä oikeuksia soisi vahvistettavan.

Jos uudistukselle asetetut tavoitteet täyttyvät, tapahtuu työelämässämme joka tapauksessa myönteinen kulttuurimuutos. Vastuuta tästä kannamme myös itse perhevapaiden käyttäjinä sekä perhevapailla olevien kollegoina ja esihenkilöinä.  

Perhevapaauudistuksen esillä pitäminen ja läpimeno ovat ay-liikkeelle tässä ajassa näytön paikka. Näin teemme joustavampaa, moniarvoisempaa ja monimuotoisempaa työelämää nykyisille ja tuleville työntekijöille.

Lainsäädäntöuudistus tehtiin lopulta onnistuneesti ja myös valtion virka- ja työehtosopimuksissa harppasimme eteenpäin. JUKOlta tämä vaati yhtenäisyyttä tavoitteissa, solidaarisuutta rahoituskysymyksissä sekä jäsenistöä, joka tahtoo ja arvostaa parempaa työelämän laatua, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.   

Uutuutena omaishoitovapaa

JUKOn tavoite palkallisesta omaishoitovapaasta jäi tällä neuvottelukierroksella saavuttamatta. EU-direktiivistä tuleva omaishoitovapaa kyllä vietiin työsopimuslakiin ja valtion sopimusteksteihin sellaisenaan.

Omaishoitovapaa mahdollistaa sen, että työntekijällä on oikeus saada työstä vapaata enimmillään 5 päivää vuodessa.

Oikeus edellyttää henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamista omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle. Läheisen on tarvittava työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vamman vuoksi. Sairautta ei ole laissa määritelty.

Omaishoito voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi vanhuksen, puolison tai lapsen tai hänen asioidensa hoitamista, kunhan lain edellytykset täyttyvät. Edellytykset on arvioitava tapauskohtaisesti. Vapaata voi käyttää myös saattohoitoon. Pyydettäessä työnantajalle on annettava luotettava selvitys vapaan käytöstä esim. tilapäistä hoitovapaata vastaavasti.

Kari Eskola

Työmarkkinalakimies, Akavan Erityisalat

Kirjoittaja toimii JUKOn kummina mm. OKM:n, OM:n ja VM:n hallinnonaloilla ja on ollut keskeisesti mukana Akavassa ja JUKOssa perhevapaita koskevassa valmistelutyössä.

Muita artikkeleita samassa kategoriassa

Työelämä

Valtiolla oikeus kehityskeskusteluihin kuuluu jokaiselle

23.02.2022 Minna Hälikkä