Poliittiset lakot ja poliittiset mielenilmaukset
Suomalaisen työelämän rakenteista ja yksittäisen työntekijän oikeuksista on keskusteltu kiivaasti julkisuudessa kuluneen kesän ja alkusyksyn aikana. Taustana tälle on luonnollisesti maan uuden hallituksen ohjelma, joka toteuttaessaan vaikuttaisi monin tavoin heikentävästi työntekijän asemaan.
Julkisuudessa työntekijäjärjestöjen taholta on väläytelty myös mahdollisuutta poliittisiin mielenilmauksiin ja jopa poliittisiin lakkoihin, joilla pyritään vaikuttamaan poliittisiin päätöksentekijöihin. Viimeksi tällaisia keinoja on käytetty vuonna 2015 ns. Rautatietorin mielenosoituksessa silloisen maan hallituksen toimia vastaan.
Lakko
Perinteinen lakko on yksi työtaistelutoimista ja sen ensisijaisena tarkoituksena on siis kollektiivisen työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen aikaansaaminen. Kutsu lakkoon tulee ammattiliitolta/neuvottelujärjestöltä, joka tarvitsee joukkovoimasta tukea neuvotellessaan jäsentensä työehdoista. Lakon aikana työntekijät eivät tee töitä. He eivät saa palkkaa lakon ajalta, mutta ammattiliitto voi päättää maksaa lakkoavustusta jäsenilleen. Lakkoon menevää työntekijää ei saa kohdella lakon vuoksi eri tavalla kuin muita työntekijöitä. Häntä ei saa esimerkiksi irtisanoa lakkoon osallistumisen takia.
Tukilakot ja poliittiset lakot
Edellä mainitun ensisijaisen päämäärän ohella lakkoilua voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin. Näitä ovat tukilakot ja poliittiset lakot. Tukilakolla tuetaan jonkin toisen sektorin laillista työtaistelua oman työehtosopimuksen aikaansaamiseksi. Poliittisessa lakossa ensisijaiset tavoitteet eivät liity työehtoihin, vaan työtaistelulla ajetaan poliittisia tai yhteiskunnallisia päämääriä.
Sekä tukilakko että poliittinen lakko ovat työsopimussuhteisille laillisia työtaistelutoimia ja niihin voi ryhtyä ammattiliiton/neuvottelujärjestön päätöksellä vaikka omaa sektoria koskeva työehtosopimus olisikin voimassa. Virkasuhteisten osalta lakko-oikeutta on sen sijaan rajattu. Tarkemmat säädökset löytyvät kutakin viranhaltijaryhmää koskevasta virkaehtosopimuslaista. Valtion virkasuhteisten osalta valtion virkaehtosopimuslaissa lailliset työtaistelutoimet on rajattu yksinomaan valtiosektorin virkaehtosopimusasioita koskevaan lakkoon. Toisin sanoen poliittiset lakot ja tukilakot ovat valtion virkamiesten osalta kiellettyjä. Valtion työsopimussuhteisten osalta vastaavaa rajausta ei sen sijaan ole.
Poliittiset mielenilmaukset
Poliittisten lakkojen ohella julkisuudessa on aina silloin tällöin käytetty termiä ”poliittinen mielenilmaus”. Terminologia ei ole täysin vakiintunut, mutta lähtökohtaisesti poliittisilla mielenilmauksilla tarkoitetaan sellaisia toimia (esim. osanotto mielenosoitukseen), joihin osallistuminen ei riko työrauhaa. Näihin poliittisiin mielenilmauksiin osallistutaan omalla vapaa-ajalla esimerkiksi työpäivän jälkeen tai lounastauolla. Vapaa-ajalla tapahtuva osanotto mielenilmauksiin on lähtökohtaisesti mahdollista samaan tapaan niin virkasuhteisille kuin työsopimussuhteisille.
Hallitus esittää kavennuksia lakko-oikeuksiin
Maan hallitus kaavailee tällä hetkellä lainsäädäntötoimenpiteitä, jotka kaventaisivat työsopimussuhteisten oikeuksia tukilakkoihin ja poliittisiin lakkoihin. Toteutuessaan kyseisillä muutoksilla ei olisi ainakaan välitöntä vaikutusta virkasuhteisen asemaan. Lakko-oikeuteen puuttuminen on joka tapauksessa äärimmäisen vakava paikka. Jos työntekijöillä ei olisi käytössään työtaisteluoikeutta, olisi heillä hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa asemaansa. Työnantaja on aina yksittäistä työntekijää vahvemmassa asemassa ristiriitatilanteessa. Kun työntekijät toimivat sen sijaan yhdessä, asetelma tasoittuu.
Petri Toiviainen
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
