Tunnetko valtion vuosilomajärjestelmän? 

Vuosilomaa ansaitaan täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta

 Niitä ovat kuukaudet, joiden aikana virkamies on ollut virassa vähintään 18 kalenteripäivänä ja työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä. Osa-aikaisessa työssä ansaitaan lomaa samalla tavalla kuin täysiaikaisessa työssä – osa-aikaisuuden vaikutus huomioidaan, kun lomia pidetään. Vuosilomasopimuksessa on lueteltu kaikki ne poissaolot, jotka huomioidaan virassa- ja työssäolon veroiseksi ajaksi. Esimerkiksi harkinnanvaraisen virkavapaan ajalta ei kerry lomaa.

Vuosiloman määrä selviää taulukoista

 Valtiolla lomaa kertyy enemmän kuin vastaavasta ajasta yksityisellä sektorilla. Ansaitun loman määrä selviää palvelussuhteen pituuden perusteella sovellettavista vuosilomataulukoista, joita on kolme:

1. Kun virkamiehellä tai työntekijällä on lomanmääräytymisvuoden päättyessä (31.3) välitöntä valtion palvelusta alle vuoden, lomapäiviä voi ansaita enintään 22.
   
2. Jos palvelusta on tuolloin vähintään yksi vuosi tai jos päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta on kertynyt 12 lomanmääräytymiskuukautta, lomapäiviä voi ansaita enintään 30.
   
3. Ns. pitkän loman, jolloin lomaa voi enimmillään ansaita 38 päivää, saa kun ennen lomakauden (1.6.–30.9.) alkamista on kertynyt valtion palvelusta vähintään 15 vuotta. Pitkän loman saa myös silloin kun 15 vuotta valtion palvelusta täyttyy ennen lomavuoden (1.1.–31.12) loppua ja näin saadut lisälomapäivät täytyy pitää toukokuun loppuun mennessä. omapäiviä ovat vain työpäivät
   

Suurin ero yksityisen sektorin lomajärjestelmään verrattuna on se, että valtiolla lomapäiviä ovat vain työpäivät. Lomaa eivät kuluta lauantait, sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, jouluaatto, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä eikä vapunpäivä. Kalenteriviikon pituinen loma, joka ei sisällä arkipyhiä, kuluttaa siis viisi lomapäivää. Osa-aikatyön ja jaksotyön osalta on erilliset loman kulumista koskevat säännöt. 

Loma-ajan palkkaus ja lomaraha

Vuosiloma-ajalta maksetaan pääsääntöisesti normaalia kuukausipalkkaa vastaavaa loma-ajan palkkaa. Jos palvelussuhteessa on tapahtunut muutoksia lomanmääräytymisvuoden aikana, maksetaan loma-ajan palkka ns. prosenttiperusteella. Lomaraha maksetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Lomaraha määräytyy sen viran tai tehtävän palkkauksen mukaan, jossa asianomainen on toukokuussa. Kuukausipalkkaisen lomaraha on 4% (22 pv), 5% (30 pv) tai 6% (38 pv) lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi on mahdollista viraston päätöksellä

Työnantaja päättää lomista ja niiden ajankohdista

Työnantajan pitää kuitenkin kuulla henkilöstön toiveet. Lomasta pitää antaa 20 lomapäivää lomakaudella (1.6.–30.9.) ja muu osa lomasta saman lomavuoden (1.1.–31.12)  aikana. Lomat on annettava yhdenjaksoisesti. Jos työtehtävien laatu tai muut erityiset syyt edellyttävät tai virkamies ja työnantaja niin sopivat, voidaan yli 10 päivää ylittävä osa lomasta jakaa annettavaksi yhdessä tai useammassa osassa. Loma voidaan sopia pidettäväksi ajanjaksolla, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen toukokuun 1 päivää. Yli 10 päivää ylittävän loman osan pitämisestä saa sopia niin, että se pidetään viimeistään vuoden kuluttua lomakauden päättymisestä (30.9.). Työnantajan pitää antaa vahvistetuista lomista tieto kuukausi ennen niiden alkua. Jos se ei ole mahdollista, voi sen ajankohdan ilmoittaa myöhemminkin, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vahvistetusta lomasta voidaan poiketa vain sopimalla. Työnantajalla on oikeus siirtää vahvistettu loma tai keskeyttää jo aloitettu vuosiloma vain erittäin poikkeuksellisesti ja tiukasti säädellyin edellytyksin.

Arja Varis

Edunvalvontapäällikkö

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu