Siirry sisältöön
Haku

Työn murros ja sopimusneuvottelut

Harri Westerlund
Tradenomiliiton Julkisen sektorin erityisasiantuntija Harri Westerlund pohtii valtiolla tapahtuvaa työn nopeaa muuttumista ja meneillään olevia virka- ja työehtosopimusneuvotteluita.

Valtion työn murroksen juurisyy ei ole Koronassa. Julkinen sektori on velkaantunut niin, että valtiolta ja kunnilta on löydettävä jatkossa säästöjä. VM:n tekemä talouskatsaus ei lupaa tuleville lähivuosillekaan valtiolle positiivisia tilinpäätöksiä.

Esimerkkinä tästä on valtion kiinteistöjen siirtäminen Senaatille. Se on osaltaan aiheuttanut paineen virastoille tiivistää tilojen käyttöä, kun vuokralaisilla ei ole enää varaa vuokriin muun toiminnan kärsimättä. Viimeksi uutisoitiin poliisin määrärahoista tehdystä sisäisestä selvityksestä, josta kävi ilmi, että henkilöstömenoihin saadut lisämäärärahat oli käytetty osin vuokrakuluihin.

Aluehallinto on uudistusten kourissa

Valtion aluehallinnon virastorakenteen vaihtoehtoja on selvitetty ahkerasti. Poliittisia päätöksiä odotetaan ELY:jen ja AVI:ien osalta. Niillä on heijastusvaikutuksia myös muihin virastoihin ja laitoksiin. Työ- ja elinkeinotoimistot ovat siirtymässä kuntiin 2024 kuluessa. Perustetut hyvinvointialueet antavat mahdollisuuden myös tarkistaa muuta aluehallintoa tai vähintäänkin keskittää henkilöstöä samoihin rakennuksiin.

Neliöt ja kuutiot ovat kalliita. Kiinteistä toimipaikoista on pakko siirtyä sähköisiin palveluihin ja siirtää osaajat käymään tarvittaessa asiakkaan luona. Tässä on apuna digitalisaatio. Kiinteät palvelut kannattaa tuottaa enää tietyissä paikoissa, mielellään useamman valtion viraston yhteisissä asiakaspalvelupisteissä. Vastaavasti virastotöissä tehdään enenemässä määrin etätyötä, joka on työnantajalle edullisempaa.

Etätyö haastaa johtamista

Työntekemistapojen muutokset ovat merkittäviä. Ne haastavat esihenkilöt ja työntekijät. Työntekijöiden vastuu omasta työstään kasvaa ja mahdollistaa onnistuessaan työn merkityksellisyyden kokemisen. Esihenkilöillä on jatkossakin vastuu työntekijästä, vaikka ei heitä yhtä usein fyysisesti tapaisikaan.

Työhyvinvoinnista on pidettävä huolta aivan uudella tavalla ja siihen on panostettava. Etätyöpaikoilla on oltava vähintään yhtä hyvät työvälineet kuin kiinteiden seinien sisällä toimistoissa. Lisäksi yhteisöllisyyttä olisi pidettävä yllä ja työntekijöillä pitää olla mahdollisuus keskustella keskenään iloista ja suruistaan.

Yksittäiselle virkamiehelle muutos on merkittävä. Voiko virkamatka alkaa jatkossa etätyöpaikasta, vaikka se ei olisi koti? Saako työnantajalta suuremman näytön myös kotiin, jos etätyöpaikasta tulee varsinainen työpiste? Edellyttääkö työ jatkossa entistä enemmän matkustamista, jos varsinainen kiinteä työpiste määritetään huomattavan etäälle? Löytyykö ylipäätään kaikille virkamiehille jatkossa työpistettä?

Löytyykö ratkaisuja sopimuskierroksella?

Käynnissä olevalla sopimuskierroksella valtiolla sovitaan palkankorotuksien lisäksi työelämän kehittämiseen liittyvistä asioista. Työnantaja on ilmoittanut tavoittelevansa kaksivuotista maltillista sopimusta. Merkittävää on, miten neuvotteluissa pystytään ottamaan huomioon työn murroksen tarpeet. Neuvottelukierroksilla on usein ollut paha tapa siirtää vaikeat asiat työryhmiin. Lopulliset päätökset ovat tämän takia liiaksikin viivästyneet.

Virka- ja työehtosopimuksella työnantaja ostaa työrauhaa tulevaksi sopimuskaudeksi. Valtion neuvottelujärjestöt ja erityisesti oma järjestömme Juko, ovat valmistautuneet hyvin käynnissä olevaan neuvottelukierrokseen. Sen toiminnassa on valtiosektorin järjestövalmiutta järjestelmällisesti kohotettu jo pitkää. Se antaa neuvottelijoillemme vahvaa taustatukea.

Harri Westerlund

Erityisasiantuntija, Tradenomiliitto

  

Muita artikkeleita samassa kategoriassa

Neuvottelutoiminta

Neuvottelukierroksen tunnelmia

31.05.2022 Markku Kojo
Neuvottelutoiminta

Katsaus naapuripöytien antiin

31.05.2022 Petri Toiviainen
Neuvottelutoiminta

JUKOn työtaisteluvalmius valtiosektorilla

23.02.2022 Petri Toiviainen