Työrauhalainsäädäntöä uudistettiin toukokuussa 2024
Maan hallituksen linjaukset työrauhalainsäädännön uudistuksista tulivat voimaan lauantaina 18.5.2024. Tässä artikkelissa käydään lyhyesti läpi uudistuksen keskeinen sisältö. Olennaista on heti alkuun korostaa, että uudistuksella ei rajoiteta työtaisteluja, joilla tavoitellaan parempia työ- ja palkkaehtoja omaan työ- tai virkaehtosopimukseen tai olemassa olevien ehtojen säilyttämistä. Valtiosektorilla tämä tarkoittaa sitä, että nykyisen sopimuskauden päätyttyä 28.2.2025, voidaan uutta sopimusta hakea tarvittaessa työtaistelun avulla, mikäli neuvottelupöydässä ei saada aikaan ratkaisua.
Työrauhan rikkomisesta tuomittavia hyvityssakkoja korotettiin
Työrauhavelvollisuus vallitsee lainsäädännön mukaan silloin, kun työ- tai virkaehtosopimus on voimassa. Jos työtaistelutoimi kohdistuu omaan työ- tai virkaehtosopimukseen ja kyseinen sopimus on voimassa, kysymys on laittomasta lakosta. Laittomasta lakosta voidaan tuomita hyvityssakko. Sakkoon voidaan tuomita TES/VES-sopimukseen osallinen yhdistys ja työnantaja, joita työrauhavelvollisuus sitoo.
Uudistuksen myötä hyvityssakkojen taso nousee. Sakon ylärajaksi säädetään 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Hyvityssakko voidaan kuitenkin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan.
Jatkossa myös yksittäiselle työntekijälle voidaan määrätä 200 euron suuruinen hyvitys, jos hän jatkaa sellaista työnseisausta, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi ja on tietoinen annetusta tuomiosta. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti siitä, että tuomioistuin on todennut työnseisauksen lainvastaiseksi. Työnantajalla on oikeus kuitata hyvitys palkasta vain työntekijän nimenomaisella suostumuksella. Muutoin kuittaus edellyttää, että hyvitys on jo tuomittu maksettavaksi lainvoimaisella tuomiolla.
Myötätuntotyötaisteluja rajoitettiin
Myötätuntotyötaisteluilla tuetaan toisen työntekijäryhmän työtaistelua. Myötätuntotaistelut rajataan työrauhavelvollisuuden vallitessa sellaisiin, joilla ei ole suhteettoman vahingollisia seurauksia ulkopuolisiin osapuoliin.
Pääosa nykyisin esiintyneistä myötätuntotyötaisteluista on jatkossakin sallittuja. Rajoitteet ovat lievempiä, jos alalla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta.
Myötätuntotyötaistelut ovat jo aikaisemminkin olleet kiellettyjä valtion virkasuhteisilta.
Poliittisten työtaistelujen kestoa rajattiin
Poliittinen työtaistelu tarkoittaa työntekijäjärjestön toimeenpanemaa työtaistelua, joka kohdistuu poliittiseen päätöksentekijään tai päätöksentekoon. Niiden vaikutukset heijastuvat kuitenkin myös työnantajaan. Poliittiset työnseisaukset saavat jatkossa kestää enintään 24 tuntia ja muut työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa.
Aiemmin järjestettyä poliittista työtaistelua ei saa toistaa vuoden sisällä alkuperäisen työtaistelun alkamisesta saman tavoitteen saavuttamiseksi.
Poliittiset työtaistelut ovat jo aikaisemminkin olleet kiellettyjä valtion virkasuhteisilta.
Suojelutyön pelisääntöjen muuttamista selvitetään
Suojelutyöllä tarkoitetaan työtä, jonka suorittaminen työtaistelun aikana on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi tai sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, mikä erityisesti vaarantuu työtaistelun vuoksi.
Suojelutyövelvoite on ainoastaan niillä virkamiehillä, jotka eivät kuulu työtaistelun piiriin. He ovat tavanomaisten virkavelvollisuuksiensa lisäksi velvollisia tekemään suojelutyötä. Työtaistelun piiriin kuuluva virkamies ei ole velvollinen tekemään suojelutyötä. Suojelutyövelvoite ei lainkaan koske työsopimussuhteisia työntekijöitä. Työtaistelun piirin määrittää työtaisteluun osallistuva työntekijä/virkamiesjärjestö tai asiasta neuvotellaan työntekijä/virkamiesjärjestön ja työnantajajärjestön/työmarkkinalaitoksen välillä.
Suojelutyötä koskevaa lainsäädäntötarvetta selvittää tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriön alainen kolmikantainen työryhmä. Mahdollinen hallituksen esitys olisi tämänhetkisen tiedon mukaan tarkoitus antaa vuonna 2025 viikolla 5 eli tammi- helmikuun vaihteessa.
Petri Toiviainen
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry
