Valtiolla oikeus kehityskeskusteluihin kuuluu jokaiselle
Ennakolta valmistautuminen tärkeää
Kehityskeskustelu on ennalta valmisteltu tilaisuus, jossa esimies ja virkamies/ työntekijä keskustelevat ja tekevät yhteiset johtopäätökset menneen kauden suoritustason perusteella. Keskustelussa sovitaan uusista tavoitteista ja arvioidaan yli kehityskeskustelukauden kestävien tavoitteiden edistymistä ja käsitellään työuraan liittyvät asiat. Kehityskeskusteluissa virkamiehellä/ työntekijällä on mahdollisuus tuoda esille omia näkemyksiään työtehtävistään, työtehtävistä suoriutumisestaan, mielenkiinnon kohteistaan samoin kuin tulevaisuuden suunnitelmistaan työhön ja työtehtäviin liittyen. Omaa työroolia ja vastuuta sekä työnjakoa on mahdollista selkiyttää kehityskeskusteluissa. Kehityskeskustelujen tavoitteena on yhteisymmärrys esimiehen ja työntekijän välillä ja myös palautteen saaminen ja antaminen. Kehityskeskustelut ovat aina luottamuksellisia. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa käydä kehityskeskusteluja, vaan kehityskeskustelut muotoutuvat keskustelua käyvien osapuolten mukaan.
Kehityskeskustelut ovat osa muutoksen hallintaa
Muuttuva toimintaympäristö ja digitalisaatio vaikuttavat virastojen osaamistarpeisiin. Henkilöstön osaamista kehitetään ja vahvistetaan henkilöstövoimavarojen strategisella johtamisella. Työelämä 2020 -hankkeen tuottamien toimintamallien hyödyntäminen ja elinikäisen oppimisen tuomat mahdollisuudet nähdään tärkeinä. Näillä voidaan parantaa virastojen toiminnan tuottavuutta, tuloksellisuutta sekä kannustaa henkilöstöä jaksamaan työelämän rakenteiden muuttuessa. Kehityskeskusteluilla on tässä oma tärkeä roolinsa.
Oikeus kehityskeskusteluun perustuu valtion virka- ja työehtosopimukseen
Kehityskeskustelut eivät perustu työlainsäädäntöön eikä niistä läheskään aina ole määräyksiä työehtosopimuksissa. Tällöin kehityskeskustelut ovat osa organisaation henkilöstöhallintoa ja kuuluvat työnantajan direktio-oikeuden piiriin. Valtion työ- ja virkaehtosopimus sisältää määräykset jokaiselle virkamiehelle ja työntekijälle kuuluvasta oikeudesta vuosittaiseen kehityskeskusteluun. Määräysten mukaan jokaisella virkamiehellä ja työntekijällä on oikeus vuosittaisten kehityskeskustelujen käymiseen osana hyvää johtamista ja esimiestyötä. Suosituksena on, että kehityskeskusteluiden ja muiden yhteistoiminnallisten keskusteluiden yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota koko henkilöstön osaamistarpeisiin, mahdollisuuksiin kehittyä tehtävissään sekä ennakoitaviin viraston toiminnassa tapahtuviin muutoksiin. Ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla kehityskeskusteluissa tulee myös käydä läpi työuran pidentämistä tukevia toimenpiteitä vähintään viisi vuotta ennen arvioitua eläkkeelle jäämistä tai heidän täytettyään 58 vuotta. Kehityskeskustelussa esille nousseiden toimenpiteiden pohjalta voidaan tarvittaessa laatia yksilöllinen etenemismalli (työurasuunnitelma), jossa huomioidaan erilaisia työhön (työtehtävät, työolosuhteet, työajat jne.) ja työuralla jatkamiseen liittyviä kehittämistarpeita sekä osaamisen siirtäminen.
Muutama vinkki onnistuneeseen kehityskeskusteluun
1. Valmistaudu
Etukäteinen valmistautuminen kehityskeskusteluun varmistaa parhaan lopputuloksen. Valmistautuessa kannattaa käydä läpi edellisen keskustelun muistiinpanot ja erityisesti yhdessä sovitut asiat ja arvioida niiden toteutumista. Katseen kääntäminen seuraavaan vuoteen ja sen painopisteisiin auttaa hahmottamaan niitä asioita, joihin keskustelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota.
Valmistaudu antamaan palautetta esimiehelle ja saamaan sitä myös itse. Rakentavasti annettu palaute puolin ja toisin tukee keskustelun tavoitteita ja syventää yhteistyötä. Työssä kuormittumiseen ja jaksamiseen liittyvistä asioista kannattaa ehdottomasti puhua ja huomioida niiden vaikutus seuraavan vuoden painotuksissa. Kun jaksamiseen liittyvistä asioista on sovittu ja ne on kirjattu myös ylös, on niihin helpompi myös palata ongelmatilanteissa.
2. Jäsennä tavoitteesi
Jäsennä tavoitteesi erityisesti asiantuntijana kehittymisen ja urasuunnittelun näkökulmasta ja peilaa niitä työnantajan mahdollisuuksiin esimerkiksi työnkierron, koulutuksen tai uusien projektien valossa.
3. Ole rehellinen ja luo osaltasi luottamuksen ilmapiiriä
Kehityskeskustelussa kannattaa olla rehellinen paitsi itselleen myös esimiehelle. Eri vaihtoehtoja on syytä tuoda myös avoimesti ja rohkeasti esille. Jokin sellainen vaihtoehto, jota työnantaja ei ole itse tuonut esille, voi olla täysin toteuttamiskelpoinen, kun sen itse tuo esille ja perustelee asianmukaisesti. Kannattaa olla avoin ja rohkea. Puolin ja toisin tulee pitää mielessä, että kysymyksessä on työrooliin liittyvän työsuorituksen, ei henkilön ja hänen persoonansa, arviointi. Kehityskeskustelun onnistumisen edellytyksenä on, että keskustelulle on varattu riittävästi aikaa. Keskustelua varten tulee olla rauhallinen tila, jossa ei ole ulkoisia häiriötekijöitä.
4. Pidä kiinni oikeudestasi
Oikeus kehityskeskusteluun on kirjattu työ- ja virkaehtosopimukseen. Virkamiehellä/ työntekijällä on näin ollen oikeus ja esimiehellä velvollisuus niiden käymiseen. Jos esimies ei pyynnöistä huolimatta suostu käymään keskustelua, voi asiasta organisaatiosta riippuen ilmoittaa joko yrityksessä henkilöstöhallintoa hoitavalle taholle tai esimiehen esimiehelle ja vaatia asian korjaamista.
5. Sovitut asiat paperille
Kehityskeskustelujen tärkein vaihe on loppuyhteenveto. Loppuyhteenvedossa kerrataan ja vedetään tarkasti yhteen se, mitä keskusteluissa on sovittu. On erittäin tärkeää, että kummallakin osapuolella on selkeä käsitys tulevaisuuden odotuksista ja toteutumisen seurannasta. Asiat pitää kirjata kehityskeskustelulomakkeelle tai muistioon. Kehityskeskustelun jälkeen sovittuja asioita on tarkoitus lähteä toteuttamaan.
Minna Hälikkä
Kuva: Omnipress/ Timo Porthan
