Siirry sisältöön
Haku

Valtion neuvottelupöydän näkymistä

Markku Kojo
Valtion neuvottelupöydässä vielä hiljaista lokakuussa. Pääneuvotteluryhmä on kokoontunut kerran syksyn aikana ja osapuolten yhteiset työryhmät toimivat, mikä paremmin, mikä verkkaisemmin. Erimielisyysasioita syntyy ja ne pyritään ratkaisemaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tilanne on siis varsin rauhallinen.

Joulukuussa alkaa tapahtua

 Sopimuskauden jälkimmäisen vuoden palkankorotuksista tulee sopia 21.12. mennessä. Jos yhteisymmärrys saavutetaan, jatkuu sopimuskausi helmikuun loppuun 2024 eikä tekstimuutoksia tehdä sitä ennen. Myös työryhmät jatkavat siinä tapauksessa runsaan vuoden ajan.

On myös mahdollista, että korotuksista ei synny sopua jouluviikolla. Sopimusosapuolilla on silloin aikaa ensi vuoden tammikuun puoliväliin saakka irtisanoa voimassa oleva sopimus. Jos näin tapahtuisi, olisi alkuvuonna kaikki avoinna eli sopimuskauden pituus, yleiskorotusten suuruus, mahdollisten paikallisten erien koko ja tekstimuutokset.

Valmistautuminen käynnissä

JUKO valmistautuu lähestyviin neuvotteluihin ensisijaisesti pyrkien arvioimaan, kuinka paljon palkkoja tulisi korottaa vuonna 2023 että ratkaisu olisi hyväksyttävissä.

Valmistaudumme samalla myös sen vaihtoehdon varalta, että koko sopimus neuvotellaan uudelleen ensi vuonna. Edellisellä kierroksella jäi varsin paljon teksteihin liittyviä tavoitteita saavuttamatta. Työelämä ja työnteon tavat ovat muuttuneet dramaattisesti koronapandemian johdosta. Pakotettu etätyö osoitti, että työtä voidaan laajasti tehdä paikasta riippumattomasti. Paluuta pandemiaa edeltävään aikaan ei ole. JUKO on esittänyt muutoksia työajaksi luettavan ajan määrittelyyn. Valtion työmarkkinalaitos ei vielä tiedosta samaa tilannekuvaa kuin me – mutta toivomme, että silmät sielläkin aukeavat.

Perhevapaauudistus kaivelee

Elokuun alusta lukien toteutettu perhevapaauudistus jäi valtiolla vajaaksi. Se lienee valtion työnantajakuvan kannalta kiusallista eikä paranna valtion virastojen kilpailukykyä. Toivomme, että mahdollisimman pian tässä asiassa kaikki julkiset työnantajat olisivat samalla viivalla. Nyt valtio antaa kovin paljon etua kunnallisille työnantajille. Jopa yliopistoissa, joka nykyään kuuluu Elinkeinoelämän keskusliiton piiriin, kyettiin sopimaan isien eli toisten vanhempien palkallisista kausista valtiota paremmin.

Eri alojen neuvotteluilla vaikutusta toisiinsa

Valtion neuvottelupöydän tilanteeseen voivat vaikuttaa myös sen ulkopuoliset asiat. Lokakuun alkupäivinä syntynyt sopu hoitoalan järjestöjen ja kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaorganisaation kanssa poisti yhden epävarmuustekijän työmarkkinoilta. Yksityisessä teollisuudessa neuvotellaan juuri nyt. Tietoa neuvottelupöydän tapahtumista ei juuri ole tihkunut, mikä saattaa olla hyvä asia. Neuvottelujen käyminen julkisuudessa ja erimielisyyksien julkituominen ei yleensä auta sovun syntymisessä.

JUKOn sopimusaloista ensi vuoden palkoista sopiminen on avoinna valtion lisäksi evankelisluterilaisessa kirkossa ja yliopistoissa. Sovittujen määräaikojen perusteella valtio kulkee edellä, kirkko seuraavana jaa yliopisto viimeisenä.

Aleksis Kiven päivänä 2022

Espoossa etänä

Markku Kojo

Neuvottelupäällikkö

JUKO ry

Muita artikkeleita samassa kategoriassa

Neuvottelutoiminta

Sopimuksilla ja tulkinnoilla on merkitystä työmatkustamisessa

15.03.2024 Mikko Suomalainen
Neuvottelutoiminta

Valtionhallinnon erityisyys – 80 000 ammattilaista oikeusvaltiota ylläpitämässä 

8.12.2023 Minna Salminen
Neuvottelutoiminta

Sovitaanko oikeudenmukaisesta palkasta vai vientimallista

13.10.2023 Kari Eskola