Siirry sisältöön
Haku

Valtion toimitilojen uudistus jatkuu

Outi Parikka
Etätyön yleistyminen ja toimintojen digitalisoiminen ovat muuttaneet työn tekemisen tapoja myös valtiolla ja vaikuttavat myös kansalaisten ja yritysten toivomiin asiointitapoihin ja -aikoihin. Kun kuvioon lisätään valtionhallinnon tiukka resurssitilanne ja säästötavoitteet, toimitilahankkeen peruskuvio alkaa olla selvillä. 

Muutokset vaikuttavat erityisen voimakkaasti asiakaspalvelu- ja toimistotiloihin, mutta näkyvät myös myös erityiskäyttöön tarkoitetuissa tiloissa. Näitä ovat mm. museot, vankilat, kasarmit ja laboratoriot. Kaikkien tilojen osalta haastetta luo tilanne, jossa samaan aikaan suunnitellaan sekä tehtävien, toimintatapojen ja tilojen uudistamista samanaikaisesti. Miten osaamme suunnitella tulevaisuuden työtä ja niiden vaatimia työtiloja nyt? 

Hyvässä muistissa ovat ennen pandemia-aikaa suunnitellut monitilatoimistot, jotka eivät toimi kovin hyvin nykyisessä jatkuvassa hybridikokousten maailmassa: niissä on useimmiten liikaa hiljaisen yksintyöskentelyn yhteistiloja ja pulaa sekä suurista neuvotteluhuoneista ja etäkokouksiin vetäytymistiloista. Jos samoissa tiloissa jatkossa toimii eri hallinnonalojen henkilöstöä, miten turvataan mm. tietosuoja- ja tietoturvakysymykset, hyvä etäjohtaminen ja yhteisten työpaikkojen työturvallisuus- ja suojelu? Näihin kysymyksiin ei ehkä löydy yhteisiä patenttiratkaisuja, jotka sopivat kaikille. Asioita tulee pohtia yhdessä sekä organisaatioiden sisällä että niiden välillä siten, että kuullaan myös tiloja käyttäviä työyhteisöjä. 

Ylen sivuilta löydät mm. jutun aistiyliherkkyydestä: 

Katso, mihin aistiherkkä kiinnittää huomiota avokonttorissa – inklusiivisessa työpaikassa myös työympäristön pitää sopia kaikille (yle.fi)(siirryt toiseen palveluun)

Lue hankkeesta lisää VM:n sivuilta: 

Valtion työntekijöiden yhteiset toimistotilat tuovat uusia mahdollisuuksia monipaikkaiseen työhön – Valtiovarainministeriö (vm.fi)(siirryt toiseen palveluun)

Palvelu- ja toimitilaverkon uudistamishanke – Valtiovarainministeriö (vm.fi)(siirryt toiseen palveluun)

ChatGPT vastaa:

Toimivat työtilat asiantuntijatyössä voivat vaihdella eri ammattialojen ja yksilöiden tarpeiden mukaan, mutta tässä on muutamia yleisiä piirteitä, jotka usein liittyvät toimiviin työtiloihin asiantuntijatyössä:

1. Rauhallinen ja keskittymistä edistävä ympäristö: Asiantuntijatyö usein vaatii syvällistä ajattelua ja keskittymistä. Työtilassa tulisi olla mahdollisimman vähän häiriötekijöitä, kuten melua ja hälinää. Hiljainen tai rauhallinen ympäristö voi auttaa keskittymään työtehtäviin.

2. Ergonominen ja mukava työpiste: Asiantuntijatyössä saatetaan viettää paljon aikaa istuen tai tietokoneen äärellä työskennellen. Ergonomisesti suunniteltu työpiste, jossa on säädettävä tuoli, hyvä työpöytä ja tarvittavat työvälineet, voi edistää mukavuutta ja vähentää fyysistä rasitusta.

3. Hyvä valaistus: Riittävä luonnonvalo tai hyvä keinotekoinen valaistus on tärkeää työtilassa. Valaistuksen tulisi olla tasainen ja tarpeeksi kirkas, jotta se ei rasita silmiä ja mahdollistaa hyvän näkyvyyden työtehtäviin.

4. Tarvittavat työvälineet ja teknologia: Asiantuntijatyö voi edellyttää erilaisia työvälineitä ja teknologiaa. Varmista, että työtilassa on tarvittavat laitteet, kuten tietokone, tulostin, skanneri ja muut tarvittavat välineet, jotka helpottavat työskentelyä ja tehtävien suorittamista.

5. Tilat yhteistyölle ja vuorovaikutukselle: Vaikka asiantuntijatyö usein sisältää itsenäistä työskentelyä, voi olla tarpeen myös vuorovaikutusta ja yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tarjoa työtilassa mahdollisuuksia yhteistyölle, kuten kokoustiloja tai rauhallisia tiloja keskusteluille ja tiimityölle.

6. Joustavuus ja mukautettavuus: Työtilojen tulisi olla joustavia ja mukautettavissa yksilön tarpeisiin. Jotkut asiantuntijat saattavat tarvita hiljaista työtilaa, kun taas toiset voivat hyötyä avoimesta työympäristöstä. Tarjoa erilaisia vaihtoehtoja tai mahdollisuuksia räätälöidä työtila henkilökohtaisten tarpeiden mukaan.

Outi Parikka

Neuvottelupäällikkö

Agronomiliitto

Muita artikkeleita samassa kategoriassa

Työelämä

TE24-uudistus lähestyy – mitkä ovat seuraavat askelmerkit?

15.03.2024 Michaël Vanamo
Työelämä

Keiden ja millainen työelämä?   

8.12.2023 Helena Lamponen
Työelämä

Valtionhallinnon rakennemuutokset uudessa hallitusohjelmassa

13.10.2023 Outi Parikka